Monilla työpaikoilla ja kauppakeskuksissa on jo sydäniskuri, jonka ripeä käyttö voi pelastaa ihmishengen. Laite opastaa puhumalla eikä sitä voi käyttää väärin niin, että aiheuttaisi sydänpotilaalle vahinkoa.

Tiedätkö, mikä on yksi tärkeimmistä hengenpelastajista ihmisen jälkeen? Sydäniskuri eli defibrillaattori.

Se on se laite, joka kuulostaa tutulta tv-sarjoista: se, jolla paikalle rientäneet ensihoitajat iskevät sydänpysähdyksen saaneen potilaan rintaan palauttaakseen oikean rytmin.

Tv-sarjojen kovan menon perusteella tuntuu siltä, ettei laitteeseen uskaltaisi ikinä tarttua itse.

Tv-sarjojen kovan menon perusteella tuntuu siltä, ettei laitteeseen uskaltaisi ikinä tarttua itse. Oikeasti kannattaa uskaltaa, sillä siinä on mahtava ominaisuus: sydäniskuria ei millään voi käyttää niin väärin, että aiheuttaisi potilaalle vahinkoa, Suomen Punaisen Ristin ensiapukouluttajat vakuuttavat.

Iskurin mukana on kuvalliset ohjeet, joista näkee, kuinka piuhat kiinnitetään koneeseen ja elektrodi-laatat potilaaseen. Elvytettävän rintakehä pitää saada paljaaksi ja sen jälkeen kiinnittää siihen tarroilla kaksi elektrodia, jotka mittaavat ja tarpeen mukaan suosittelevat iskua.

Eli todellakin: sydäniskuri neuvoo puhumalla. Jos olet tekemässä jotain väärin tai aikomassa auttaa ihmistä, jonka sydän onkin kunnossa, iskuri estää sähköimpulssin antamisen.

Tärkeintä on aloittaa elvytys nopeasti

Mistä tietää, milloin sydäniskuria tarvitaan? Se auttaa ihmistä, joka on saanut sydänpysähdyksen ja mennyt elottomaksi.

Jos epäilet hänen olevan vain tajuton, voit tarkistaa sen laittamalla poskesi tai kämmenselkäsi henkilön suun tai nenän eteen. Jos ilmavirtaa ei tunnu, sydän on pysähtynyt.

SPR:n tärkein viesti tässä tilanteessa on: Älä viivyttele vaan tee ensin hätäilmoitus. Soita heti numeroon 112 ja hälytä apua, mutta aloita sen jälkeen painelu- ja puhalluselvytys.

Jopa kolme neljästä elvytettävästä selviää, jos paineluelvytys ja iskujen anto aloitetaan muutaman minuutin kuluessa sydänpysähdyksestä.

Entä koska sydäniskuri pitää hakea? Heti, jos saat paikalle jonkun toisen jatkamaan elvytystä tai hakemaan iskurin.

Verenkiertoa saa ylläpidettyä paineluelvytyksellä, mutta vasta iskurilla pystytään poistamaan rytmihäiriö. Iskurin perään kannattaa siis todella juosta.

Joskus iskuja voi joutua antamaan monta kertaa ennen kuin sydän palaa normaaliin rytmiin. Jopa kolme neljästä elvytettävästä selviää, jos paineluelvytys ja iskujen anto aloitetaan muutaman minuutin kuluessa sydänpysähdyksestä.

Sydäntarra seinässä kertoo laitteen paikan

Mistä sitten tietää, missä pakoissa sydäniskuri on? Iskurin sijainti on merkitty isolla vihreäpohjaisella tarralla, jonka päällä on valkoinen sydän ja sydämen läpi kulkee salama.

Jos työpaikallesi on hankittu sydäniskuri, käy vaikka kerran kahvitauolla työkaverien kanssa katsomassa, mistä se löytyy.

Jokainen minuutti on tärkeä.

Iskuri on kevyt laite, ja sen saa haettua nopeasti elvytettävän luo, kun vain tietää, mistä hakea. Elottoman ihmisen pelastamisessa jokainen minuutti on valtavan tärkeä.

Sydäniskurin löytää jo monilta työpaikoilta ja kauppakeskuksista. Matkustajalentokoneissa se on pakollinen. SPR toivoo, että sydäniskurien paikat rekisteröitäisiin avoimille verkkosivuille, jotka löydät osoitteesta defi.fi. Sieltä voit myös tarkistaa sinua lähimmän iskurin sijainnin.

Koteihinkin laitetta hankitaan vuosi vuodelta enemmän. Jos olet hankkinut sellaisen, muista myös huolehtia, että laitteen akku pysyy ladattuna.

Lue lisää sydäinskurin käytöstä tästä SPR:n ohjeesta.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Defibrillaattoria on alettu vasta viime vuosina kutsua myös sydäniskuriksi. Nyt sana on jo siinä määrin yleistynyt, että Kielitoimisto aikoo lisätä sen uudissanana omaan sanakirjaansa ensi kesänä. Alkuperäisen defibrillaattori-nimensä vuoksi sitä kutsutaan toisinaan myös lempinimellä defi.

Arja - Kodin Kuvalehti
Seuraa 
Liittynyt12.8.2014

Sydäniskuri on sairaalasarjoista tuttu laite, jota on turha pelätä – sitä ei voi käyttää väärin

Koulutuksen saanut kirjoitti: Kuvassa defibrillaattorin lätkät väärinpäin, ellei elvytettävä mies ole joku luonnonoikku. Kylkeen tuleva lätkä asetetaan sydämen puolelle. Hei nimimerkki Koulutuksen saanut, kiitos huomiosta! Kuva oli käännetty peilikuvakseen, mikä tosiaankin ei tässä tapauksessa käy päinsä. Kuva on nyt oikein päin, eli lätkä tulee kylkeen tosiaankin sydämen puolelle.
Lue kommentti
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.