Heli Vaaranen on Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja, joka yrittää omassa suhteessaan elää kuten opettaa.
Heli Vaaranen on Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja, joka yrittää omassa suhteessaan elää kuten opettaa.

Eroaminen tarttuu ystävältä toiselle kuin virus, sanoo Heli Vaaranen.

Odotukset ovat katossa.

Pitkän parisuhteen ylläpitäminen on vaikeampaa kuin koskaan ennen. Ympäristön paine ei enää suojaa pitkää liittoa. Siinä on tietysti paljon hyvää: Ei tarvitse kestää väkivaltaista puolisoa vain sen takia, että ero olisi häpeä. Ihmisellä on oikeus elää elämää, jossa hän voi hyvin.

Kääntöpuoli on se, että myös ihan tavalliset liitot päättyvät eroon. Elämä on nykyään helppoa, harvan tarvitsee ponnistella äärirajoilla saadakseen ruokaa ja katon päänsä päälle. Silloin pintaan nousee onnellisuuden kaipuu, ja siksi myös parisuhteelta odotetaan valtavasti.

Ihminen on hyvään tottuva olento. Se, mikä tuntuu nyt ihan kelpo suhteelta, ei ehkä kohta enää riitäkään. Aina voisi olla mielikuvituksellisempaa, tyydyttävämpää.

Aarretta pitää kiillottaa.

Suomalaiset eivät ole sisäistäneet ajatusta parisuhteen hoitamisesta. Kannattaa miettiä, miltä puolisosta tuntuu jäädä aina toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi työn, lasten ja koiran jälkeen.

Myös vapaa-ajalta odotetaan paljon: pitäisi voida toteuttaa itseään ja virkistäytyä. Perheissä kipuillaan paljon sen kanssa, että kotona odottaa toinen työvuoro kodin- ja lastenhoidon parissa. Kuka sen kakun hoitaa? Kahden työssäkäyvän vanhemman perhemalli on historian mittapuulla niin tuore, että kotitöiden tasapuolisesta jaosta ei ole vielä lujia perinteitä, jotka kulkisivat suvussa.

Vaikka odotukset onnellisuudesta ovat hurjat, omassa liitossa oletetaan, että kerran solmittu suhde selviää omillaan. Niinhän se ei mene. Ihmissuhde on kallis aarre, jota pitää vaalia ja kiillottaa.

Nuoruudenihastus on hipaisun päässä.

Kun onnellisuuden kaipuuseen ja parisuhteen hoitamattomuuteen lisätään sosiaalinen media, saadaan uudenlainen soppa. Nettiflirtistä on tullut yhdenlaista kevytpornoa, ja kynnys ottaa yhteyttä suhteen ulkopuolisiin ihastuksiin on alentunut.

Kun omassa suhteessa on ongelmia ja vanha nuoruudenihastus on vain hipaisun päässä, vanha romanssi roihahtaa helposti uudelleen. Jos kummallakin on elämässään onnellisuus- aukko, viestittely johtaa helposti tapaamiseen ja enempäänkin.

Sinkkuraiteelle jää jumiin.

Eroaminen on helppoa, pysyvän suhteen löytäminen ei.

Suomessa on miljoona sinkkua. Se on hurja muutos ihmislajin käyttäytymisessä. Olemme aina hakeutuneet laumaan, hakeneet turvaa perheestä, mutta nyt monet ihmiset valitsevat yksinäisyyden.

Yksin elämisestä tulee helposti itseään ylläpitävä tilanne. Kun saa pitkään tehdä juuri niin kuin haluaa, sopeutuminen toisen kanssa elämiseen vaikeutuu.

Eroaminen tarttuu.

Ihminen on laumaeläin myös siinä mielessä, että matkimme toisten toimintaa. Tutkimuksissa on havaittu, että eroaminen tarttuu ystäväpiirissä. Kun yhdet kaveripiiristä uskaltautuvat eroamaan, toisille se on jo paljon helpompaa.

Toisaalta ystävät myös pitävät parisuhteita yllä. Pariskuntaillalliset ja muu sosiaalinen elämä tuovat kiinnostavuutta ja iloa jaettuun elämään. Jos haluaa säilyttää parisuhteensa, kannattaa pitää yhteisistä ystävistä kiinni.

Katso ilmaisia nettityökaluja parisuhteen hoitamiseen täältä.

Jonsku75

Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen: ”Nettiflirtti on petollisen helppoa”

Hmm. Odotukset katossa? Odottaisin mieheltä osallistumista, vastuuta ja silloin tällöin helliä sanoja. Kaikkein eniten haluaisin kotona levätä, edes joskus. Elätän perheen, ostan ja laitan ruuat, siivoan, hoidan lapset. Mies istuu tv:n tai tietokoneen ääressä. Ei maksa mitään, vaikka käy töissä, koska on hölmöillyt raha-asiansa. Olen ajatellut erota, mutta siihen ei juuri kaveripiirin eroamiset tai eroamattomuudet vaikuta. Olen mielestäni yrittänyt kaikkeni, mutta mies ei halua yrittää. Hän...
Lue kommentti
Psykologi ja HUSin linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut mukana kehittämässä mustasukkaisuuden omahoito-ohjelmaa. Hän harrastaa veneilyä, body pumpia ja maailman menon ihmettelyä.
Psykologi ja HUSin linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut mukana kehittämässä mustasukkaisuuden omahoito-ohjelmaa. Hän harrastaa veneilyä, body pumpia ja maailman menon ihmettelyä.

Parisuhteessa mustasukkaisuuteen pitää hakea apua, jos aiheesta ei voida keskustella, sanoo psykologi Jan-Henry Stenberg.

Mustasukkaisuus voi pilata suhteen.

”Mustasukkaisuus voi olla hyödyllinen tunne, haitallinen tunne ja kaikkea siltä väliltä. Se voi auttaa jäsentämään omia tunteita ja keskustelemaan parisuhteen tilasta. Se voi antaa tietoa siitä, onko kaikki hyvin.

Eri asia on, mitä tiedolla tekee. Kiirehtiikö tutkimaan toisen puhelinta ja taskuja? Aiheeton mustasukkaisuus voi pilata koko suhteen.

Eri kulttuureissa mustasukkaisuus on erilaisessa asemassa. Pohjoismaissa mustasukkaisuutta ei yleisesti pidetä erityisen suotavana, mutta esimerkiksi Etelä-Amerikassa sitä ei juuri kyseenalaisteta. Joissakin maissa sitä pidetään jopa hieman romanttisena.

Evoluutiossa mustasukkaisuudella on järkevä paikka. Se on auttanut ihmistä säilymään ja suojellut reviiriä.”

Tunteet eivät ole vaarallisia.

”Kaikki tunteet ovat ok, niin kauan kuin niistä voidaan keskustella, niitä voidaan käsitellä eivätkä ne johda haitalliseen toimintaan. Suomessa on kuitenkin kohtuullisen paljon parisuhdeväkivaltaa, ja iso osa siitä johtuu mustasukkaisuudesta. Mustasukkaisuus on toisiksi yleisin henkirikoksen syy.

Äärimmäinen, patologinen mustasukkaisuus on harhaluuloisuutta. Se hallitsee ihmisen ajatuksia, vaikka siihen ei ole syytä. Ihminen voi olla niin mustasukkaisuuden riivaama, että tutkii koko ajan kumppaninsa tavaroita. Kun hän ei löydä mitään, hän tekee päätelmän, että kylläpä puoliso on taitava pettämään, ei taida olla eka kerta.”

Mieti, mitä taustalla on.

”Ihmiset käyttäytyvät mustasukkaisina eri tavoilla. Jos lapsuuden kiintymyssuhde on ollut välttelevä, kumppanistaan epävarma ja mustasukkainen ihminen vetäytyy. Jos taas kiintymyssuhde on takertuva, mustasukkainen käyttäytyminenkin on takertumista.

Luottamuksen ensimmäinen askel on ymmärtää, että mustasukkaisuudessa on kyse muustakin kuin parisuhteesta. Sen taustalla voi olla itsetunto-ongelmia, menettämisen pelkoa ja kykenemättömyyttä sietää epävarmuutta.

Mitä terveempää mustasukkaisuus on, sitä useammin sen taustalla on tunnistettua pelkoa parisuhteen menettämisestä. Se pystytään pukemaan sanoiksi ja siitä voidaan keskustella.”

Siitä voi oppia eroon.

”Mustasukkaisuus on nimenomaan tunne. Tunnetta ei voi muuttaa helposti, mutta sen taustalla olevia ajatuksia voi.

Jos mustasukkaisella ihmisellä on huono itsetunto, hän ajattelee helposti, että kumppani on kiinnostunut jostakin toisesta, koska tämä on vaikka lihaksikkaampi. Vainoharhaisen ajatuskulku taas on usein se, että kumppani on kiinnostunut toisesta, mutta on niin ovela, ettei aio myöntää sitä.

Apua kannattaa hakea silloin, kun mustasukkaisuus myrkyttää parisuhdetta, siitä ei voida keskustella ja se on toisen osapuolen mielestä aiheetonta.

Netistä löytyvä HUSin ja Väestöliiton mustasukkaisuuden omahoito-ohjelma auttaa tunnistamaan mustasukkaisuutta ja sen takana olevia mekanismeja ja työskentelemään niiden kanssa.

Kaikki mustasukkaisuus ei tarvitse psykoterapiaa tai pariterapiaa. Lievimmillään keskustelu parisuhteessa auttaa.”

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 18/2018.

Myös hieman toista näkökulmaa...

Psykologi: ”Mustasukkaisuus voi olla sekä hyödyllinen että haitallinen tunne”

Kysymys voi olla myös siitä että parisuhteet eivät saa riittävän hyviä olosuhteita voidakseen hyvin. Aika monesta harmaan alueen jutusta on tullut muka "normaalia", joista ei ole lupa olla eri mieltä leimautumatta hysteeriseksi. On muka pakko hyväksyä tosi paljon. Ihminen joutuu pitämään omana vikanaan jos pahoittaa mielensä kumppani nukkumisesta toisen vieressä, kumppanin uskoutumisesta jatkuvasti toiselle, "vain ystävän" kanssa saunomisesta ja matkailusta, lapsista toisen kanssa, firman...
Lue kommentti
Iida Mäkikallio, 25, työskentelee tunnetaito- ja vuorovaikutus­valmentajana. Hän opiskelee psykologiaa ja kouluttaa Filosofian Akatemia -yrityksessä. Iida ohjaa flow-joogaa ja harrastaa tanssia ja luonnonvesissä uimista.
Iida Mäkikallio, 25, työskentelee tunnetaito- ja vuorovaikutus­valmentajana. Hän opiskelee psykologiaa ja kouluttaa Filosofian Akatemia -yrityksessä. Iida ohjaa flow-joogaa ja harrastaa tanssia ja luonnonvesissä uimista.

Osaatko lohduttaa oikein? Ystävää tarvitaan kanssakulkijaksi, ei ongelman ratkaisijaksi.

Siedä epämukavuutta.

Toista lohduttaessa joutuu haavoittuvaan asemaan. Lohduttajan on etsittävä itsestään se paikka, jossa tuntee, miltä toisesta tuntuu. Jos omat hankalat tunteet ovat vaikeita kohdata, lohduttamisen voi kokea kiusallisena.

Parasta kuitenkin olisi, jos pystyisi vain sietämään toisen kipua.

Silloin lohduttaja voi haluta kääntää puheen iloisiin asioihin, ratkaista ongelman tai etsiä sille syyllisen. Parasta kuitenkin olisi, jos pystyisi vain sietämään toisen kipua. Riittää, että on paikalla ja ilmaisee toiselle, ettei hän ole yksin.

Pidä valokeila ystävässä.

Kun tarkoitamme lohduttaa, päädymme joskus kertomaan vielä kauheamman jutun tyyliin ”ei tuo vielä mitään, kun minulle kävi näin”. Jos puhut enemmän kuin lohdutusta kaipaava ystäväsi, tilanne on todennäköisesti mennyt vinksalleen. Valokeila on kääntynyt sinuun.

Joskus käy myös niin, ettei ystävän ongelma tunnu itsestä kovin vakavalta. Silloin lohduttaja saattaa pyrkiä luomaan perspektiiviä ja muistuttaa, että surevalla on kuitenkin terveytensä, työnsä tai parisuhteensa.

Ystävän kokemus voi olla erilainen kuin sinun kokemuksesi.

Niin ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä silloin toisesta voi tuntua, ettei kukaan ymmärrä hänen kipuaan.

Avain empaattiseen kohtaamiseen on ymmärtää toista hänen kokemuksensa kautta. Se voi olla erilainen kuin sinun kokemuksesi.

Et ole vastuussa olon paranemisesta.

Moni kokee epäonnistuneensa, jos ei osaa antaa neuvoja, jotka helpottaisivat apua kaipaavan oloa. Kukaan ei kuitenkaan ole vastuussa siitä, että toiselle tulee parempi mieli.

Lohduttaja on erillinen ihminen.

Tärkeintä on kulkea toisen rinnalla, jotta tämä uskaltaa tuntea ja olla kokemustensa keskellä. Lohduttaja on tilanteessa erillinen ihminen.

Mahdollisesti voit auttaa käytännön ­asioissa, mutta vasta, kun toisen tunne on kokonaan kuultu – kenties vasta seuraavana päivänä. Silloin voit kysyä vaikka näin: ”Haluaisitko, että mietitään yhdessä eri vaihtoehtoja?”

Älä vähättele ystävän mokia.

Joskus ystävä kaipaa apua häpeässään. Jos ystävä kertoo häpeävänsä jotain, mitä hän on vaikkapa möläyttänyt työkaverilleen, mitä teet? Väitätkö, että eihän tuo niin paha ollut? Sanotko niin, vaikka ystävä olisikin sanonut jotain todella satuttavaa?

Kaikki voivat epäonnistua ja tehdä tyhmiä asioita.

Vähättelyn sijaan olisi parempi todeta, että hitsi vieköön, nyt tuntuu varmasti pahalta, koska tuo ei kyllä mennyt nappiin.

Kaikki voivat epäonnistua ja tehdä tyhmiä asioita. Jos lohdutat vähättelemällä mokaa, ystäväsi saattaa esimerkiksi jättää pyytämättä anteeksi, vaikka olisi syytä.

Aina ei pidä halata.

Moni lohduttaja miettii, pitäisikö halata.

Jotkut eivät halua fyysistä kontaktia tunnekokemuksen keskellä. Toiset taas ehdottomasti tarvitsevat kosketusta ja paijaamista.

Yrityksen ja erehdyksen kautta voi oppia aistimaan, milloin on kosketuksen aika. Aina voi myös kysyä, saako halata.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 16/18.