Jos unelmien omakotitaloon ei ole varaa, voi tuttavien ihanien sisustuskuvien katsominen ahdistaa.
Jos unelmien omakotitaloon ei ole varaa, voi tuttavien ihanien sisustuskuvien katsominen ahdistaa.

Vertaamme itseämme herkästi muihin ja kaipaamme hyväksyntää. Se kuuluu ihmisyyteen. Jos vertailu ahdistaa, on syytä puhua itselleen kauniisti.

Naapurit lähtivät elämysmatkalle, tuttu julkaisi romaanin ja ystävä sai uuden haastavan työn. Kaikki tuntuvat harrastavan ja käyvän hienoilla illallisilla, teattereissa ja konserteissa. He ovat hauskoja, aktiivisia ja pidettyjä – siis kiinnostavia.

Mieleen hiipii pelko. Mitä, jos minä ja oma elämäni eivät olekaan?

”Pelko omasta kiinnostavuudesta on osa nykyajan suurempaa ilmiötä”, sanoo Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijakoordinaattori Susanna Kosonen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Koko ajan pitäisi olla enemmän, nopeampi ja parempi.

Työelämä muuttuu nopeasti, ja töihinkin haetaan persoonia ja ”hyviä tyyppejä”. Paineita saattaa tulla myös uutisten myötä: kansantalous pitäisi saada nousuun ja nuoret kouluihin ilman välivuosia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Itselle voi tulla olo, että koko ajan pitäisi olla enemmän, nopeampi ja parempi.

Jos vertailu ahdistaa, itsensä hyväksymisessä voivat auttaa esimerkiksi nämä:

1. Et ole ainoa – muutkin opettelevat pärjäämään somen herättämien tunteiden kanssa.

Vielä parikymmentä vuotta sitten tiesimme työkaverin kuulumisista vain, jos ne sattuivat tulemaan puheeksi. Nykyään muiden elämät ovat jatkuvasti esillä sosiaalisessa mediassa.

”Peili, johon peilaamme itseämme, on muuttunut”, Kosonen sanoo.

Tilanne voi alkaa ahdistaa, jos ei pysty samastumaan oman sosiaalisen piirinsä elämäntilanteisiin. Niin voi käydä esimerkiksi silloin, kun oma rahatilanne ei mahdollista matkustelua, mutta tuttavat tuntuvat matkustelevan maailman kaikissa kolkissa ja lomakuvia tykkäyksineen tursuaa jokaisesta sosiaalisen median kanavasta.

Silloin voi tulla olo, että jää ulkopuolelle kaikesta kiinnostavasta.

”Olisi tärkeä osa kansalaistaitopakkia, että osaisimme pärjätä näiden uusien ilmiöiden herättämien tunteiden kanssa.”

2. Mieti, mistä paha mieli johtuu.

Halu olla muiden silmissä kiinnostava on Kososen mukaan perustavanlaatuinen osa ihmisyyttä. Haluamme saada hyväksyntää ja kuulua joukkoon.

”Ihmisellä on väkevä tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi lähes hinnalla millä hyvänsä. Pelko ulkopuoliseksi jäämisestä on meille todellinen”, Kosonen sanoo.

Siksi itsensä muihin vertaaminen on inhimillistä. Jos paineet ahdistavat, olisi tärkeää valjastaa käyttöön ne perinteiset, tylsiltäkin kuulostavat keinot. 

Halu olla muiden silmissä kiinnostava on osa ihmisyyttä. Haluamme saada hyväksyntää ja kuulua joukkoon.

Kososen mukaan on tärkeä löytää itselle mukavaa tekemistä, johon tunteitaan voi purkaa. Sitä voi olla vaikka juoksulenkki tai musiikki.

Erityisesti kannattaa jäljittää, mistä oma huono mieli johtuu ja yrittää sanoittaa tunne. Esimerkiksi tähän tyyliin: Unelmoin ihanasta omakotitalosta, mutta oman kodin ostaminen ei juuri nyt ole mahdollista. Siksi muiden kauniit sisustuskuvat ja tuttavien uutiset asunnon hankkimisesta ahdistavat.

Kun murheen tai pelon tunnustaa ääneen, tunne pienenee ja olo kevenee.

3. Puhu itsellesi kauniisti.

Kososen mukaan yhteiskunnassamme vallitsee onnellisuuskupla: ajatus siitä, että kaikkien tulisi koko ajan olla onnellisia tai vähintään tavoitella sitä aktiivisesti.

Vastoinkäymiset, huono olo ja murheet kuitenkin kuuluvat elämään. Murheiden keskelläkin olisi tärkeä miettiä, mikä kohentaisi omaa mielialaa.

”Olisi tärkeä tietoisesti valita tekoja, jotka tuottavat itselle hyvinvointia sen sijaan, että ne veisivät voimavaroja.”

Kosonen kannustaa kuuntelemaan sitä, miten puhuu itselleen. Jos itseään syyllistää jatkuvasti siitä, ettei esimerkiksi pysty hankkimaan unelmien asuntoa, vaikka muut pystyvät, kannattaa tilanteeseen puuttua.

Haluanko hienoja illallisia vai rauhallista aikaa luonnossa?

”Voi kuunnella, rupeaako soimaamaan itseään, että senkin pönttö kun et käynyt koulujasi tai oma vika, kun avioliitto ei kestänytkään. Jos alkaa tuottaa negatiivista puhetta, olisi tärkeä tunnistaa se ja miettiä, miten voisi jumpata ajatuksia kohti valoa ja toivoa.”

Ahdistus voi johtua arvoristiriidoista: muut tuntuvat toistavan prameaa elämää, ja itse haluaa elää toisin. Siksi omat arvonsa kannattaa tunnistaa ja miettiä, mitä asioita omassa elämässään oikeasti haluaa edistää. Haluanko hienoja illallisia vai rauhallista aikaa luonnossa?

4. Tunnista, mikä on juuri sinulle tärkeää.

Oman kiinnostavuuden pohtiminen ei välttämättä ole vain huono juttu. Sen avulla voi esimerkiksi löytää asioita, joista pitää.

Kososen mukaan kannattaa miettiä, mikä itselle on lopulta tärkeää. Jos mielessä pyörii liikaa se, miten kiinnostavana muut minua pitävät, saattaa unohtua, mistä oikeastaan itse tulee onnelliseksi.

Kosonen kannustaa kaikkia etsimään oman juttunsa ja tekemään sitä muista välittämättä. Se voi joskus vaatia rohkeutta, mutta se kannattaa. Jos itseä kiinnostaa dekkarit tai ratsastaminen, niiden kautta voi myös löytää ympärilleen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista. Sosiaalisen median kautta voi verkostua vaikka ympäri maailman.

Heidän silmissään se, mitä teet, voi olla erityisen kiinnostavaa.

Susanna Kosonen työskentelee asiantuntijakoordinaattorina Suomen Mielenterveysseurassa, jossa hän kouluttaa mielenterveyden eri teemoista.

Vierailija

Minusta taas oma elämäni tuntuu hienommalta tai ainakin mukavammalta kuin muiden. Enkä edes postaile someen! En kyllä tiedä, miksi sitten tulin lukemaan tätä artikkelia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla