Herkkävatsaisen suolisto pitää stressittömästä elämästä ja säännöllisestä ruokailurytmistä.
Herkkävatsaisen suolisto pitää stressittömästä elämästä ja säännöllisestä ruokailurytmistä.

Jos vatsasi kurisee ja turpoaa milloin mistäkin, elämäntavoissasi saattaa olla parantamisen varaa. 

Jos vatsasi on herkkä, kannattaa välttää ainakin jatkuvaa istumista, epäsäännöllisiä ruokailuaikoja ja turhaa huolehtimista.

1. Pidä kävelytaukoja

Jos haluaa sutjakasti toimivan suoliston, liikkuminen on tärkeää.

”Tai ennen kaikkea istumisen välttäminen. Suolisto tykkää makuuasennosta ja kävelystä. Istuminen ja seisominen ovat sille hankalimmat asennot”, sanoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato lääkärikeskus Aavasta.

”Suolistolle parasta on se, kun vie kolmesti päivässä koiran ulos.”

Erityisen tärkeitä pienet kävelytauot ovat istumatyötä tekeville. Kauaa ei tarvitse liikkua: tärkeintä on jaloitella säännöllisesti vähän.

”Jos istuu 8–10 tuntia pöydän ääressä, tunnin treeni illalla ei riitä suolistolle. Suolistolle parasta on se, kun vie kolmesti päivässä koiran ulos.”

2. Syö säännöllisesti ja vähän kerralla

Herkkävatsaisen kannattaa syödä mieluummin säännöllisesti ja pieniä aterioita kuin harvemmin ja paljon kerralla. Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Leena Putkonen kertoi Kodin Kuvalehden jutussa, että moni herkkävatsainen kokee ”tyhjän mahan kipua”.

”On aika tyypillistä, että voi saada kivuliaitakin kramppeja, jos ei syö säännöllisesti”, Putkonen kertoo.

”Stressi alentaa sietokykyä. Pienetkin vaivat tuntuvat isoilta.”

Myös sillä, mitä syö, voi olla vaikutusta suoliston oireiluun. Jos kärsii ärtyvän suolen oireista, fodmap-ruokavalion noudattaminen voi auttaa. Sen idea on vältellä suolisto-oireita aiheuttavia lyhytketjuisia hiilihydraattiyhdisteitä, joita on esimerkiksi vehnässä, ohrassa ja rukiissa, omenassa, sipulissa ja pavuissa.

3. Ota rauhassa

Stressi lisää mahahappojen eritystä ja närästysoireita. Lisäksi se vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan ja voi saada vatsan kramppaamaan, kirpistelemään ja kurisemaan. Jotkut kärsivät ripulista ennen jännittäviä tilanteita.

Stressi on hankala noidankehä, koska oireista stressaaminen voi pahentaa niitä entisestään.

”Stressi alentaa sietokykyä. Pienetkin vaivat tuntuvat isoilta”, Jari Koskenpato sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi moni ärtyvän suolen diagnoosin saanut on oireistaan niin huolissaan, ettei osaa lopettaa huolehtimista silloinkaan, kun kuulee, ettei hätää ole.

”Kokenut lääkäri osaa jo juttelun perusteella isolla todennäköisyydellä sanoa, että tämä on ärtyvää suolta. Muutamilla yksinkertaisilla lisätutkimuksilla saadaan varmuus”, Koskenpato sanoo.

”Jotkut saattavat kärvistellä vuoden, huolestua, menettää yöuniaan ja tulla sitten lääkäriin. Vaikka ärtyvä suoli olisi selvä asia, potilaalta pitää joskus kysyä, vakuuttaako tämä sinua.”

Epäiletkö jotain vakavaa? Tarkista lääkärikäyntiä vaativat vatsaoireet tästä listasta.