Herkkävatsaisen suolisto pitää stressittömästä elämästä ja säännöllisestä ruokailurytmistä.
Herkkävatsaisen suolisto pitää stressittömästä elämästä ja säännöllisestä ruokailurytmistä.

Jos vatsasi kurisee ja turpoaa milloin mistäkin, elämäntavoissasi saattaa olla parantamisen varaa. 

Jos vatsasi on herkkä, kannattaa välttää ainakin jatkuvaa istumista, epäsäännöllisiä ruokailuaikoja ja turhaa huolehtimista.

1. Pidä kävelytaukoja

Jos haluaa sutjakasti toimivan suoliston, liikkuminen on tärkeää.

”Tai ennen kaikkea istumisen välttäminen. Suolisto tykkää makuuasennosta ja kävelystä. Istuminen ja seisominen ovat sille hankalimmat asennot”, sanoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato lääkärikeskus Aavasta.

”Suolistolle parasta on se, kun vie kolmesti päivässä koiran ulos.”

Erityisen tärkeitä pienet kävelytauot ovat istumatyötä tekeville. Kauaa ei tarvitse liikkua: tärkeintä on jaloitella säännöllisesti vähän.

”Jos istuu 8–10 tuntia pöydän ääressä, tunnin treeni illalla ei riitä suolistolle. Suolistolle parasta on se, kun vie kolmesti päivässä koiran ulos.”

2. Syö säännöllisesti ja vähän kerralla

Herkkävatsaisen kannattaa syödä mieluummin säännöllisesti ja pieniä aterioita kuin harvemmin ja paljon kerralla. Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Leena Putkonen kertoi Kodin Kuvalehden jutussa, että moni herkkävatsainen kokee ”tyhjän mahan kipua”.

”On aika tyypillistä, että voi saada kivuliaitakin kramppeja, jos ei syö säännöllisesti”, Putkonen kertoo.

”Stressi alentaa sietokykyä. Pienetkin vaivat tuntuvat isoilta.”

Myös sillä, mitä syö, voi olla vaikutusta suoliston oireiluun. Jos kärsii ärtyvän suolen oireista, fodmap-ruokavalion noudattaminen voi auttaa. Sen idea on vältellä suolisto-oireita aiheuttavia lyhytketjuisia hiilihydraattiyhdisteitä, joita on esimerkiksi vehnässä, ohrassa ja rukiissa, omenassa, sipulissa ja pavuissa.

3. Ota rauhassa

Stressi lisää mahahappojen eritystä ja närästysoireita. Lisäksi se vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan ja voi saada vatsan kramppaamaan, kirpistelemään ja kurisemaan. Jotkut kärsivät ripulista ennen jännittäviä tilanteita.

Stressi on hankala noidankehä, koska oireista stressaaminen voi pahentaa niitä entisestään.

”Stressi alentaa sietokykyä. Pienetkin vaivat tuntuvat isoilta”, Jari Koskenpato sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi moni ärtyvän suolen diagnoosin saanut on oireistaan niin huolissaan, ettei osaa lopettaa huolehtimista silloinkaan, kun kuulee, ettei hätää ole.

”Kokenut lääkäri osaa jo juttelun perusteella isolla todennäköisyydellä sanoa, että tämä on ärtyvää suolta. Muutamilla yksinkertaisilla lisätutkimuksilla saadaan varmuus”, Koskenpato sanoo.

”Jotkut saattavat kärvistellä vuoden, huolestua, menettää yöuniaan ja tulla sitten lääkäriin. Vaikka ärtyvä suoli olisi selvä asia, potilaalta pitää joskus kysyä, vakuuttaako tämä sinua.”

Epäiletkö jotain vakavaa? Tarkista lääkärikäyntiä vaativat vatsaoireet tästä listasta.

Osaatko vastata oikein näihin kymmeneen kysymykseen? Niitä kysytään muistihäiriöitä seulovassa testissä.

Arki on välillä niin täynnä, etteivät kaikki työt ja aikataulut tunnu millään pysyvän päässä. Tutkimuksin onkin todettu, että stressi saa muistin pätkimään.

Silti joskus häivähtää mielessä: entä jos tämä on alkavaa muistisairautta?

Jos muistioireet huolestuttavat, ne kannattaa tutkituttaa. Lääkäri aloittaa selvittelyn tavallisesti muistitutkimuksella. Yleisesti käytetty testi on MMSE eli Mini-Mental State Examination, joka kartoittaa lähimuistin häiriöitä.

Tärkein osuus kaikkiaan 19 tehtävän testissä on orientaatio-osio. Kokeile, miten hyvin sinä osaisit vastata stressipäivänä näihin kymmeneen aikaa ja paikkaa koskevaan kysymykseen.

1. Mikä vuosi nyt on? Vuosiluvun tulee olla täysin oikein.

2. Mikä vuodenaika nyt on? Huom! Oikea vuodenaika määrittyy kalenterin mukaan, ei sään.

Talvi = joulu-, tammi-, helmikuu

Kevät = maalis-, huhti-, toukokuu

Kesä = kesä-, heinä-, elokuu

Syksy = syys-, loka-, marraskuu

3. Monesko päivä tänään on? Yhden päivän virhe suuntaan tai toiseen on ok.

4. Mikä viikonpäivä tänään on? 

5. Mikä kuukausi nyt on? Sekä kuukauden nimi että järjestysnumero hyväksytään, esimerkiksi heinäkuu tai seitsemäs kuukausi.

6. Missä maassa olet?

7. Missä läänissä olet? Myös vanhan lääninjaon mukaiset vastaukset hyväksytään (esimerkiksi Uudenmaan lääni).

8. Mikä on tämän paikkakunnan nimi, jossa olet? Vastauksen tulee olla kaupungin, kunnan tai paikkakunnan nimi.

9. Mikä on tämä paikka, jossa olet? Jos vastaat kysymyksiin kotona, kerro osoite. Muuten kerro paikan nimi.

10. Monennessako kerroksessa olet?

Lähde ja koko testi: Suomen muistiasiantuntijat

Tietoa muistisairauksista ja tukea sairastuneelle ja omaisille tarjoavat Muistiliitto ja Alzheimerinfo. Tutustu myös uuteen Muistipuistoon!

Hakeudu muistitutkimuksiin, jos...

• sinä tai läheisesi epäilette, että muistisi on heikentynyt

• unohtelet tärkeitä asioita yhä useammin tai sinulla esiintyy muistiaukkoja

• arjesta selviytyminen heikentyy tuntemattomasta syystä

• persoonallisuutesi tai käyttäytymisesi muuttuu

• esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä ilmenee sekavuustiloja

• huomaat lieviäkin muistiongelmia, mikäli lähisuvussasi on muistisairauksia

Lähde: Mehiläinen

Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.
Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.

Onko liikunnan ilo edelleen kateissa? Joogaohjaaja ja muusikko Jore Marjaranta, 56, kertoo, kuinka hän löysi omansa.

1. Jooga vei selkäkivut

”Minulla oli 1990-luvun lopussa tosi paha iskias, ja kaveri suositteli joogaa. Ennen sitä olin harrastanut liikuntaa satunnaisesti, uiden ja lenkkeilemällä. Nelikymppisenä aloin käydä Helsingin astangajoogakoulussa, välillä viisi kertaa viikossa, välillä kahdesti kuussa. Selkäsairaudet jäivät sille tielle.

Nyt ohjaan joogaa kymmenen tuntia viikossa. En opiskellut ohjaajaksi siksi, että minusta tulisi ohjaaja, vaan siksi, että halusin saada lisää tietoa joogasta. Ohjaamaan päädyin sattumalta.

”Liikkumiseen ei tarvita poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.”

On ihanaa, että nyt kun joogaan paljon, kahden tunnin keikka ei ole mikään suoritus. Jaksan sen fyysisesti tosi hyvin. Tuntuu, että itsevarmuuskin on lisääntynyt.

Jokainen selkäkivun sairastanut tietää, ettei sen kummoinen tarvitse olla, kun koko toiminta pysähtyy. Uskon, että jos liikkuu aktiivisesti ja pitää huolta selän kunnosta, selkäkipuja tulee harvemmin.”

2. Oma laji löytyy etsimällä

”Liikkumiseen ei tarvita mitään poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.

Lepopäiviä pitää olla kaksi viikossa, mutta olisi ihan mieletöntä, jos onnistuisi liikkumaan kolmena, neljänä päivänä viikossa. Eri tavoilla, monipuolisesti.

Toivoisin, että jokainen saisi käytyä edes kerran siinä itselleen oikeassa lajissa. Kuuntelisi omaa kehoaan ja antaisi sille mahdollisuuden. Monet seniorijoogassa käyvät esimerkiksi luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole. Sitä pitää vain harjoittaa. Tasapainossa pysyminen saattaa pelastaa vanhana monelta liukastumiselta.”

”Monet seniorijoogassa käyvät luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole.”

3. Ilo on hyvä tavoite

”Jooga vaikuttaa positiivisesti mieleen ja pienentää stressitasoja. Ihanaa siinä on se, että ei ole tavoitteita, ajatusta siitä, minkälaiseksi joogaajaksi pitäisi tulla. Saan edelleen hyvän fiiliksen jokaisesta tunnista.

Kannattaa etsiä opettaja, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja jonka luona on aina hyvä olla. On tärkeää ajatella, että liikunta ei ole pakko vaan ihana asia. Sellainen, joka oikein kutkuttelee. On ihanaa päästä tunnille!”