Jos nuori ei pysty eriytymään vanhemmistaan murrosiässä, hänen parisuhteensa saattaa myöhemmin ajautua kriisiin.

Mikäli puoliso ei pitkän yhdessäolon jälkeen yhtäkkiä tunnu ymmärtävän sinua, älä heti hätäänny: kyse ei välttämättä ole siitä, että suhde täytyy lopettaa. Kyse voi olla luonnollisesta prosessista, parisuhteen osapuolten eriytymisestä.

Hyvään parisuhdekehitykseen kuuluu eriytyminen, jossa kumppanit alun symbioosivaiheen jälkeen pysähtyvät pohtimaan: kuka minä olen ja miksi minä haluan tulla.

Eriytyminen on samanlainen prosessi kuin murrosiässä, jolloin nuori irtautuu vanhemmistaan ja kehittyy omanlaisekseen aikuiseksi.

Parhaimmillaan parisuhteen eriytymisprosessi etenee oman minän kasvuun ja itsenäisyyteen. Silloin kaksi erillistä minää saavat suhteeseensa lisää ystävyyttä, toisen hyväksyntää ja kunnioitusta.

Mikäli eriytyminen ei toteudu, suhteen toinen osapuoli nähdään esteenä omien unelmien ja tavoitteiden saavuttamiselle. Tässä vaiheessa monet parit päätyvät eroon.

Eriydy, älä eroa

Joskus murrosikään kuuluva eriytyminen vanhemmista jää keskeneräiseksi. Silloin siirtyminen parisuhteen eriytymisvaiheeseen voi pelottaa.

Jos kokemus erillisyydestä suhteessa vanhempiin puuttuu, eriytyminen tarkoittaa ajatuksissa automaattisesti samaa kuin ero.

Itsenäiseksi persoonaksi kehittyminen ei ole helppoa nuorelle, mutta ei myöskään vanhemmalle. Vanhempien on usein vaikea sietää sitä, että lapsesta kehittyy omanlaisella minuudella varustettu aikuinen; ei aina sellainen, jollaista vanhempi ajatteli tai toivoi.

Vanhemmista irrottautuminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta voi alkaa elää omaa aikuista elämää. Toisinaan vanhempien on vaikeaa sallia tuo kehityskulku.

Silloin on riskinä, että nuori jää psykologisesti kiinni vanhempiinsa.

Vanhemmat voivat pitää kiinni aikuisesta lapsestaan tarjoamalla hänelle tolkuttoman paljon hyvää. He saattavat maksaa kuluja, käydä siivoamassa ja huolehtia monella tapaa aikuisesta lapsestaan.

Äiti (harvemmin myös isä) voi tulla aikuisen lapsen kotiin ja arvostella jälkipolveaan kommentoimalla vaatetusta, parisuhteita, työntekoa tai lastenkasvatusta. Miksi pukeudut tuollaiseen pukuun, sehän on aivan liian paljastava? Miksi sinun pitää opiskella tuollaista alaa, sinun ei olisi pitänyt jättää hyvää työpaikkaasi? Miksi kasvatat lapsesi noin huonosti?

Kerro oma tahtosi

Kun vanhemmat pitävät aikuisesta lapsestaan hyvällä kiinni, vanhemmista on vaikea irrottautua. Aikuinen lapsi voi kokea olevansa kiinni vanhemmissaan ’olen heille velkaa’ -ajatuksella.

Vanhemmista eriytyminen on kuitenkin mahdollista myös aikuisena. Tämä ei tarkoita välien katkaisemista, mutta aikuiseksi kasvaneen lapsen tulisi saada ilmaista oma tahtonsa. Omille vanhemmilleen täytyy asettaa rajat: et voi enää puhua minulle kuin lapselle.

Nuoruuden murrosiässä teini usein tappelee, räyhää ja paiskoo ovia eriytymispyrkimyksissään. Aikuisena saman voi tehdä rauhallisella tavalla. Oman tahdon esittämiseen ei välttämättä tarvita  kiukkua, vaan ainoastaan jämäkkyyttä

Asiantuntijana seksuaali- ja pariterapeutti Elli Raipela

Lue myös:

Kasva yhteen puolisosi kanssa - uudelleen tai ensi kertaa

Millainen parisuhde on riittävän hyvä?

5 vinkkiä: Näin opettelette taas puhumaan toisillenne

Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.
Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.

Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee morkkis. Miten paitsi jäämisen pelosta pääsee eroon?

Puhelimeni sääsovelluksessa on allekkain 19 kaupunkia: Helsinki, Turku, Joensuu. Lissabon, Tallinna, Palermo. Tampere, Madrid, Mombasa. Katson listaa päivittäin ja mietin: olisinpa tuolla.

Täydellinen sää on kuin merkki universumilta. Jossakin muualla on paremmin.

Paitsi jäämisen pelko iskee suomalaisiin etenkin kesäisin. Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat Suomeen, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee tuskallisen huono omatunto. Miksen ole maauimalassa, aurinkotuolissa, puistolounaalla tai terassilla? Kesä saattaa loppua koska tahansa!

Psykologi ja psykoterapeutti Carita Nylynd-Kalli tunnistaa pelon.

”Se on meillä kaikilla joskus, joillakin voimakkaampana”, Nylund-Kalli sanoo.

Englannin kielessä pelolla on nimikin, fear of missing out. Nylund-Kalli arvelee, että se vaivaa usein täydellisyyden tavoittelijoita. He ajattelevat helposti, että elämän pitää mennä tietyn mielikuvan mukaan.

”Täytyy viettää kaunis kesäpäivä oikein, olla ulkona ja nauttia auringosta. On melkein mahdotonta olla sisällä ja siivota, koska se ei vain kuulu mielikuvaan siitä, miten elämä pitää elää”, Nylund-Kalli sanoo.

”Siitä voi tulla jopa pakonomaista. Vaikka elämää se on kassajonossa seisominenkin.”

Joillakin pelko on läsnä muulloinkin kuin hellepäivinä: on vaikea valita asuinpaikkaa, lomakohdetta tai puolisoa, koska jossain voi aina olla parempi. Jos nyt otan tämän, mitä sitten, jos tulee vielä parempi?

”Silloin ei saa tunneyhteyttä siihen, että tämä on hyvä, tätä minä haluan. Mielessä on vain, että jossain voisi olla vielä parempi, jos vielä etsisin ja odottaisin ja valitsisin.”

”Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä.”

Joskus paitsi jäämisen pelon taustalla on ajatus, ettei elämää saa tuhlata mihinkään turhaan tai arkiseen.

”Joskus se on ihan ahneutta. Sitä, että haluaa kaiken. Ei voi tyytyä sellaiseen, mikä tuntuisi riittävän hyvältä”, Nylund-Kalli sanoo.

”Ihminen voi olla vain tietyssä paikassa kerrallaan. Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä. On mielikuva, että kaikki pitäisi saada.”

Kenen vuoksi pelkäät?

Paitsi jäämisen pelko yhdistetään usein nuoruuteen. Silloin juhliin on pakko lähteä, vaikka ei jaksaisi, koska joka ilta voi tapahtua jotakin ikimuistoista.

Nylund-Kalli uskoo, että monen pelko hellittää iän ja elämänkokemuksen myötä.

”Huomaa ehkä tarpeeksi monta kertaa, että ei se nyt ollut niin erityistä.”

Jos pelko tekee elämästä suorittamista, sitä voi yrittää helpottaa.

1. Kuulostele, mistä ihan oikeasti pidät ja mitä oikeasti haluat.

Mitä minua juuri nyt huvittaa tehdä? Mikä olisi kaikkein parasta?

Menetkö piknikille helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä?

2. Mieti, kenen vuoksi teet.

Teetkö jotain vain siksi, että suvussasi, naapurustossasi tai työpaikallasi on aina tehty näin? Menetkö piknikille ja maauimalaan helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä? Teeskenteletkö, että pidät jostakin, mistä et oikeasti pidä?

”Joku ihan oikeasti tykkää mennä piknikille. Joku ajattelee, että ulkona on muurahaisia ja ampiaisia ja tuulee, mutta niin vain kuuluu tehdä.”

3. Älä usko jokaista mielikuvaasi.

Ajatus täydellisestä kesäpäivästä on usein illuusio. Nylund-Kalli vertaa mielikuvaa mainoksiin ja elokuviin.

”Kauniit ihmiset istuvat leppeässä kesätuulessa nauttimassa ihanaa ruokaa meren äärellä. Harvoin se on totta. Lapset kitisevät ja makkarat palavat.”

4. Nauti pienissä erissä.

Elämästä nauttiminen ei aina vaadi suuria uhrauksia. Joskus riittää, että pysähtyy hetkeksi katukahvilaan tai istahtaa kivelle lenkkipolun varrella.

”Siitä ei tarvitse tehdä numeroa tai näytelmää.”

Eron aikana kannattaa rohkeasti pyytää ulkopuolista apua. Ystävien tuki voi olla korvaamatonta.
Eron aikana kannattaa rohkeasti pyytää ulkopuolista apua. Ystävien tuki voi olla korvaamatonta.

Ero on aina kriisi, vaikka se tapahtuisikin sovussa. Asiantuntija vinkkaa, mitä eroa läpikäyvän kannattaa erityisesti muistaa.

Päätä, että muutut itse.

Ero ravistelee vanhoja tottumuksia, vaikka se tapahtuisikin ilman suuria riitoja ja myrskyjä. Arkea täytyy pyörittää yksin, kaupasta täytyykin ostaa vähemmän ruokaa ja sängyn toiselle laidalle tulee tyhjä paikka.

Kun tuttu arki joka tapauksessa muuttuu, kriisi on hyvä aika muuttaa itseään ja ajatteluaan muutoinkin.

”Ihmiset löytävät usein eron jälkeen uusia puolia itsestään. Erosta ja sen aiheuttamasta tuskasta voi saada paljon motivaatiota siihen, ettei samoja virheitä tarvitse tehdä enää uudelleen”, parisuhde- ja eroasiantuntija Salme Kantonen sanoo.

Siksi eron jälkeen kannattaa päättää, että alkaa suhtautua itseensä kunnioittavammin. Itsestään voi etsiä hyviä puolia ja muistuttaa niistä itseään. Sen myötä itsetunto kohenee, jolloin eroakin on helpompi käsitellä.

”Entisen kumppanin syytteleminen johtaa ainoastaan katkeruuteen.”

  Ketään toista ei voi muuttaa, mutta itseään voi.

”Entisen kumppanin syytteleminen mielessään ei johda mihinkään rakentavaan lopputulokseen, ainoastaan katkeruuteen.”

Kevennä taakkaa käytännön asioissa.

Eroon liittyy myös paljon käytännön asioita: Kuka ottaa auton, kuka yhteisen talon? Entä kumman luokse lapset muuttavat?

Koska ero vie voimia, ei käytännön asioiden kannata antaa aiheuttaa lisää pahaa mieltä.

”Niistä ei kannata keskenään riidellä. Se on usein vain taistelua, jossa vahvempi voittaa. Asioiden hoitamiseen kannattaa hankkia ulkopuolista apua”, Salme Kantonen sanoo.

”Kun kaikki on paperilla, asioista ei tarvitse enää riidellä.”

Jos ex-puolisoiden välit ovat sellaiset, että kommunikointi hoituu asiallisesti, halvinta on palkata yhteinen juristi, Kantonen neuvoo.

”Kaikkien osapuolten kannalta viisainta on sopia asiat mahdollisimman tarkasti: miten lasten lomat vietetään, ovatko parilliset vai parittomat viikonloput etävanhemman viikonloppuja ja monelta lapset tuodaan perjantaisin ja haetaan sunnuntaisin.”

”Kun kaikki on paperilla, se on virallista, eikä niistä asioista tarvitse enää riidellä.”

Muista, että ero voi olla hyväkin asia.

”Ero ei välttämättä ole mikään epäonnistuminen”, Kantonen sanoo.

Päättynyt parisuhde kannattaa nähdä yhtenä elämänvaiheena, joka on voinut sisältää myös paljon hyvää, esimerkiksi ihanat lapset.

”Päättynyt parisuhde on voinut sisältää myös paljon hyvää.”

”Voi miettiä, että parisuhde oli hyvää aikaa niin kauan kuin sitä kesti. Aikojen päästä ero voi olla hyväkin asia, kun asioihin alkaa tulla perspektiiviä. Silloin saattaa miettiä, että näinhän tässä pitikin käydä”, Kantonen sanoo.

”Sitä ennen on todella kurjaa monta kertaa, ja kaikki vaiheet on käytävä läpi. Silloin on hyvä tukeutua ystäviin, pyytää apua ja muistaa, että tämäkin menee ohi. Kurjien vaiheiden avulla kasvaa.”