Kyykäärmeen elämässä on paljon yllättävää.
Kyykäärmeen elämässä on paljon yllättävää.

Kyykäärme tuntuu pelottavalta eläimeltä, mutta on aika kiehtova otus. Tässä viisi kiinnostavaa seikkaa.

1. Kyy viihtyy paikallaan.

Kyykäärme elää koko elämänsä puolentoista kilometrin säteellä eli noin kolmen kilometrin alueella. Jos kyystä on riesaa esimerkiksi kodin tai kesämökin pihapiirissä, sitä ei tarvitse tappaa. Kyyn siirtäminen muutaman kilometrin päähän riittää – se ei palaa takaisin.

Siirtäjän voi tilata esimerkiksi herpetologisesta yhdistyksestä.

2. Kyy on kuuro ja melkein sokea.

Käärmeen haju- ja tuntoaisti ovat huippuluokkaa. Hajuaisti on kaksihaaraisessa kielessä, tuntoaisti vatsassa. Kyy tuntee esimerkiksi lähestyvän ihmisen aiheuttaman tärinän maassa.

Kyyn näköaisti sen sijaan on huono ja kuulo olematon. Ympäristöä arvioidessaan kyy nostaa päänsä pystyyn.

Kyystä on ihmiselle hyötyä, koska sen pääravintoa ovat tuholaisjyrsijät kuten myyrät ja hiiret.

3. Kyy ei jahtaa ihmistä.

Jos kohtaat käärmeen metsässä, älä hermostu. Kun käärme käy kippuraan ja alkaa sihistä, se varoittaa sinua tulemasta lähemmäs.

Kierrä käärme varovasti. Se ei lähde perään, ja sen puremaetäisyys on vain noin kolmannes käärmeen pituudesta, siis käytännössä 20–30 senttiä.

Jos paikalla, jossa kohtasit kyyn, sattuu olemaan muhkea marjamätäs tai oiva kantarelliesiintymä, palaa takaisin hieman myöhemmin. Pitkävartiset saappaat ovat paras suoja metsässä.

4. Kyyn myrkyn vahvuus vaihtelee.

Monessa suvussa elää legendoja vaarista tai enosta, joka ei ollut kyynpistosta moksiskaan. Purema ei kuitenkaan koskaan ole pikkujuttu. Myrkyn vahvuus vaihtelee.

Kyy käyttää myrkkyään saalistamiseen ja puolustautumiseen. Se syö suunnilleen kerran viikossa, ja myrkkyrauhasen täyttyminen vie noin viisi päivää.

Kyypakkauksen ottamisesta ei ole osoitettu olevan hyötyä.

Jos kyy on juuri metsästänyt, sen purema voi muistuttaa ampiaisen pistoa. Jos rauhanen on täynnä, tilanne on vaarallisempi. Silti purema ei yleensä ole terveelle aikuiselle hengenvaarallinen.

Kyyn pureman jälkeen pitää kuitenkin aina hakeutua lääkäriin. Kyypakkauksen ottamisesta ei ole osoitettu olevan hyötyä. Se voi helpottaa oireita, mutta ei auta myrkkyyn.

5. Kyy tykkää laiskasta puutarhurista.

Tömistely pelottaa yleensä kyytä. Se suosii suojaisia paikkoja ja kaihtaa aukeita, joten pihapiiristä kyy pysyy parhaiten pois, kun pidät nurmikon lyhyenä ja pihan vapaana mättäistä, pensaikoista, risukasoista ja muista sopivista piiloista.

Suurin osa kyynpuremista Suomessa saadaan marja-aikaan, elo–syyskuussa. Silloin liikkeellä ovat kantavat naaraat, jotka saattavat olla hyvinkin ärhäköitä eivätkä juuri hätkähdä tömistelystä. Poikaset syntyvät ennen talvea.

Juttu perustuu Ylen Luontoilloista tutun käärmeharrastajan Urpo Koposen haastatteluun.

Omituisten otusten ystävä

5 asiaa, joita et tiennyt kyykäärmeestä

Asialliset ja yksinkertaiset ohjeet kyyn kohtaamiseen ilman raivoa hakea lähin lapio tai muu kyyn surmaamiseksi. Talvivaaran nikkelikaivos karkotti kyyn vuosisataisilta asuinsijoiltaan.Kyyt siirtyivät koilliseen Sotkamon Tuhkakylälle, jossa niitä ei ole koskaan ollut. Nyt niitä liikkuu kylän paketoiduilla pelloilla ja pihoilla, ei kuitenkaan vaaraksi eikä haitaksi asti. Vaikka äitivainajani kertoi tsvanneensa kyitä plantaasinsa pihalla, nikkelikaivosta lähinnä sijaitsevalla plantaasilla, itse...
Lue kommentti

Osaatko vastata oikein näihin kymmeneen kysymykseen? Niitä kysytään muistihäiriöitä seulovassa testissä.

Arki on välillä niin täynnä, etteivät kaikki työt ja aikataulut tunnu millään pysyvän päässä. Tutkimuksin onkin todettu, että stressi saa muistin pätkimään.

Silti joskus häivähtää mielessä: entä jos tämä on alkavaa muistisairautta?

Jos muistioireet huolestuttavat, ne kannattaa tutkituttaa. Lääkäri aloittaa selvittelyn tavallisesti muistitutkimuksella. Yleisesti käytetty testi on MMSE eli Mini-Mental State Examination, joka kartoittaa lähimuistin häiriöitä.

Tärkein osuus kaikkiaan 19 tehtävän testissä on orientaatio-osio. Kokeile, miten hyvin sinä osaisit vastata stressipäivänä näihin kymmeneen aikaa ja paikkaa koskevaan kysymykseen.

1. Mikä vuosi nyt on? Vuosiluvun tulee olla täysin oikein.

2. Mikä vuodenaika nyt on? Huom! Oikea vuodenaika määrittyy kalenterin mukaan, ei sään.

Talvi = joulu-, tammi-, helmikuu

Kevät = maalis-, huhti-, toukokuu

Kesä = kesä-, heinä-, elokuu

Syksy = syys-, loka-, marraskuu

3. Monesko päivä tänään on? Yhden päivän virhe suuntaan tai toiseen on ok.

4. Mikä viikonpäivä tänään on? 

5. Mikä kuukausi nyt on? Sekä kuukauden nimi että järjestysnumero hyväksytään, esimerkiksi heinäkuu tai seitsemäs kuukausi.

6. Missä maassa olet?

7. Missä läänissä olet? Myös vanhan lääninjaon mukaiset vastaukset hyväksytään (esimerkiksi Uudenmaan lääni).

8. Mikä on tämän paikkakunnan nimi, jossa olet? Vastauksen tulee olla kaupungin, kunnan tai paikkakunnan nimi.

9. Mikä on tämä paikka, jossa olet? Jos vastaat kysymyksiin kotona, kerro osoite. Muuten kerro paikan nimi.

10. Monennessako kerroksessa olet?

Lähde ja koko testi: Suomen muistiasiantuntijat

Tietoa muistisairauksista ja tukea sairastuneelle ja omaisille tarjoavat Muistiliitto ja Alzheimerinfo. Tutustu myös uuteen Muistipuistoon!

Hakeudu muistitutkimuksiin, jos...

• sinä tai läheisesi epäilette, että muistisi on heikentynyt

• unohtelet tärkeitä asioita yhä useammin tai sinulla esiintyy muistiaukkoja

• arjesta selviytyminen heikentyy tuntemattomasta syystä

• persoonallisuutesi tai käyttäytymisesi muuttuu

• esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä ilmenee sekavuustiloja

• huomaat lieviäkin muistiongelmia, mikäli lähisuvussasi on muistisairauksia

Lähde: Mehiläinen

Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.
Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.

Onko liikunnan ilo edelleen kateissa? Joogaohjaaja ja muusikko Jore Marjaranta, 56, kertoo, kuinka hän löysi omansa.

1. Jooga vei selkäkivut

”Minulla oli 1990-luvun lopussa tosi paha iskias, ja kaveri suositteli joogaa. Ennen sitä olin harrastanut liikuntaa satunnaisesti, uiden ja lenkkeilemällä. Nelikymppisenä aloin käydä Helsingin astangajoogakoulussa, välillä viisi kertaa viikossa, välillä kahdesti kuussa. Selkäsairaudet jäivät sille tielle.

Nyt ohjaan joogaa kymmenen tuntia viikossa. En opiskellut ohjaajaksi siksi, että minusta tulisi ohjaaja, vaan siksi, että halusin saada lisää tietoa joogasta. Ohjaamaan päädyin sattumalta.

”Liikkumiseen ei tarvita poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.”

On ihanaa, että nyt kun joogaan paljon, kahden tunnin keikka ei ole mikään suoritus. Jaksan sen fyysisesti tosi hyvin. Tuntuu, että itsevarmuuskin on lisääntynyt.

Jokainen selkäkivun sairastanut tietää, ettei sen kummoinen tarvitse olla, kun koko toiminta pysähtyy. Uskon, että jos liikkuu aktiivisesti ja pitää huolta selän kunnosta, selkäkipuja tulee harvemmin.”

2. Oma laji löytyy etsimällä

”Liikkumiseen ei tarvita mitään poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.

Lepopäiviä pitää olla kaksi viikossa, mutta olisi ihan mieletöntä, jos onnistuisi liikkumaan kolmena, neljänä päivänä viikossa. Eri tavoilla, monipuolisesti.

Toivoisin, että jokainen saisi käytyä edes kerran siinä itselleen oikeassa lajissa. Kuuntelisi omaa kehoaan ja antaisi sille mahdollisuuden. Monet seniorijoogassa käyvät esimerkiksi luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole. Sitä pitää vain harjoittaa. Tasapainossa pysyminen saattaa pelastaa vanhana monelta liukastumiselta.”

”Monet seniorijoogassa käyvät luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole.”

3. Ilo on hyvä tavoite

”Jooga vaikuttaa positiivisesti mieleen ja pienentää stressitasoja. Ihanaa siinä on se, että ei ole tavoitteita, ajatusta siitä, minkälaiseksi joogaajaksi pitäisi tulla. Saan edelleen hyvän fiiliksen jokaisesta tunnista.

Kannattaa etsiä opettaja, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja jonka luona on aina hyvä olla. On tärkeää ajatella, että liikunta ei ole pakko vaan ihana asia. Sellainen, joka oikein kutkuttelee. On ihanaa päästä tunnille!”