Kyykäärmeen elämässä on paljon yllättävää.
Kyykäärmeen elämässä on paljon yllättävää.

Kyykäärme tuntuu pelottavalta eläimeltä, mutta on aika kiehtova otus. Tässä viisi kiinnostavaa seikkaa.

1. Kyy viihtyy paikallaan.

Kyykäärme elää koko elämänsä puolentoista kilometrin säteellä eli noin kolmen kilometrin alueella. Jos kyystä on riesaa esimerkiksi kodin tai kesämökin pihapiirissä, sitä ei tarvitse tappaa. Kyyn siirtäminen muutaman kilometrin päähän riittää – se ei palaa takaisin.

Siirtäjän voi tilata esimerkiksi herpetologisesta yhdistyksestä.

2. Kyy on kuuro ja melkein sokea.

Käärmeen haju- ja tuntoaisti ovat huippuluokkaa. Hajuaisti on kaksihaaraisessa kielessä, tuntoaisti vatsassa. Kyy tuntee esimerkiksi lähestyvän ihmisen aiheuttaman tärinän maassa.

Kyyn näköaisti sen sijaan on huono ja kuulo olematon. Ympäristöä arvioidessaan kyy nostaa päänsä pystyyn.

Kyystä on ihmiselle hyötyä, koska sen pääravintoa ovat tuholaisjyrsijät kuten myyrät ja hiiret.

3. Kyy ei jahtaa ihmistä.

Jos kohtaat käärmeen metsässä, älä hermostu. Kun käärme käy kippuraan ja alkaa sihistä, se varoittaa sinua tulemasta lähemmäs.

Kierrä käärme varovasti. Se ei lähde perään, ja sen puremaetäisyys on vain noin kolmannes käärmeen pituudesta, siis käytännössä 20–30 senttiä.

Jos paikalla, jossa kohtasit kyyn, sattuu olemaan muhkea marjamätäs tai oiva kantarelliesiintymä, palaa takaisin hieman myöhemmin. Pitkävartiset saappaat ovat paras suoja metsässä.

4. Kyyn myrkyn vahvuus vaihtelee.

Monessa suvussa elää legendoja vaarista tai enosta, joka ei ollut kyynpistosta moksiskaan. Purema ei kuitenkaan koskaan ole pikkujuttu. Myrkyn vahvuus vaihtelee.

Kyy käyttää myrkkyään saalistamiseen ja puolustautumiseen. Se syö suunnilleen kerran viikossa, ja myrkkyrauhasen täyttyminen vie noin viisi päivää.

Kyypakkauksen ottamisesta ei ole osoitettu olevan hyötyä.

Jos kyy on juuri metsästänyt, sen purema voi muistuttaa ampiaisen pistoa. Jos rauhanen on täynnä, tilanne on vaarallisempi. Silti purema ei yleensä ole terveelle aikuiselle hengenvaarallinen.

Kyyn pureman jälkeen pitää kuitenkin aina hakeutua lääkäriin. Kyypakkauksen ottamisesta ei ole osoitettu olevan hyötyä. Se voi helpottaa oireita, mutta ei auta myrkkyyn.

5. Kyy tykkää laiskasta puutarhurista.

Tömistely pelottaa yleensä kyytä. Se suosii suojaisia paikkoja ja kaihtaa aukeita, joten pihapiiristä kyy pysyy parhaiten pois, kun pidät nurmikon lyhyenä ja pihan vapaana mättäistä, pensaikoista, risukasoista ja muista sopivista piiloista.

Suurin osa kyynpuremista Suomessa saadaan marja-aikaan, elo–syyskuussa. Silloin liikkeellä ovat kantavat naaraat, jotka saattavat olla hyvinkin ärhäköitä eivätkä juuri hätkähdä tömistelystä. Poikaset syntyvät ennen talvea.

Juttu perustuu Ylen Luontoilloista tutun käärmeharrastajan Urpo Koposen haastatteluun.

Omituisten otusten ystävä

5 asiaa, joita et tiennyt kyykäärmeestä

Asialliset ja yksinkertaiset ohjeet kyyn kohtaamiseen ilman raivoa hakea lähin lapio tai muu kyyn surmaamiseksi. Talvivaaran nikkelikaivos karkotti kyyn vuosisataisilta asuinsijoiltaan.Kyyt siirtyivät koilliseen Sotkamon Tuhkakylälle, jossa niitä ei ole koskaan ollut. Nyt niitä liikkuu kylän paketoiduilla pelloilla ja pihoilla, ei kuitenkaan vaaraksi eikä haitaksi asti. Vaikka äitivainajani kertoi tsvanneensa kyitä plantaasinsa pihalla, nikkelikaivosta lähinnä sijaitsevalla plantaasilla, itse...
Lue kommentti
Mustikat paitsi maistuvat taivaallisilta myös edistävät terveyttämme monin tavoin.
Mustikat paitsi maistuvat taivaallisilta myös edistävät terveyttämme monin tavoin.

Supermarja mustikka on mitä terveellisin metsien aarre – siitä on paljon tutkimustietoa. Lue tästä, miten monin tavoin mustikka tekee sinulle hyvää.

1. Mustikka on vitamiini- ja ravintoainepommi.  

Mustikka sisältää magnesiumia, mangaania ja sinkkiä ja esimerkiksi B-, C- ja E-ryhmän vitamiineja. Supermarjassa on myös runsaasti kuitua.

2. Mustikka parantaa näköä.

Mustikka voi parantaa erityisesti silmänpainetautipotilaiden ja likinäköisten näkökykyä. Mustikka voi myös lieventää näyttöpäätetyön aiheuttamaa silmien väsymistä.

3. Mustikka voi edistää sydän- ja verisuoniterveyttä.

Mustikka voi vähentää valtimojäykkyyttä ja alentaa verenpainetta, joten mustikka vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. 

Mustikan sisältämät flavonoidit saattavat vähentää sydänkohtausten riskiä

4. Mustikka lieventää matala-asteista tulehdustilaa.

Säännöllinen mustikan käyttö lieventää matala-asteista tulehdustilaa. Matala-asteinen tulehdus liittyy moniin yleisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Mustikka myös alentaa aterianjälkeistä insuliinin nousua.

5. Mustikka parantaa muistia.

Mustikoiden syöminen on hyväksi aivoterveydelle. Se parantaa muistia ja aivojen kognitiivista toimintaa ja ehkäisee ikääntymiseen liittyviä ongelmia.

6. Mustikka pienentää syövän riskiä.

Mustikoiden sisältämät flavonoidit ovat antioksidantteja ja alentavat muun muassa syöpien riskiä ja tulehduksellisia reaktioita.

Juominen on paras ensiapu, kun helle korventaa. Mutta tiesitkö, että loputtomiin ei kannata lipittää pelkkää vettä?

Särkeekö päätä? Tarvitset lisää nestettä

Tarvitset normaalioloissa pari litraa nestettä vuorokaudessa, mutta pitkän hellekauden aikana ainakin tuplasti sen määrän. Jos siis päätä alkaa kuumana päivänä särkeä, suuntaa lähimmän vesihanan luo. Viileää juotavaa kannattaa nauttia tasaisesti pitkin päivää, 2–4 desiä tunnissa.

Jos päänsärky on tullut auringossa oleskellessasi, kyse voi olla auringonpistoksesta. Sekin useimmiten helpottuu, kun vetäydyt viileään varjoon lepäämään ja juomaan nestettä. Lippa- tai lierihattu on oiva keino ehkäistä auringonpistosta.

Heikottaako? Juo muutakin kuin vettä

Elimistösi suolapitoisuus alkaa laimeta, jos juot hellepäivästä toiseen pelkkää vettä. Heikotushan siitä seuraa. Juo siis välillä mehua, kivennäisvettä tai vaikka piimää.

Alkoholista, kahvista ja teestä ei ole hellejuomiksi, koska ne lisäävät virtsaneritystä ja voivat pahentaa nestehukkaa entisestään.

Jo muutama suolakurkun viipale auttaa.

Kramppaavatko pohkeet? Suola ja juoma auttavat

Jos jalat kramppaavat helteellä, parasta ensiapua on lepo varjossa, juominen ja pieni suolainen. Jo muutama suolakurkun viipale leivän päällä auttaa.

Turpoavatko nilkat? Nosta jalat seinälle – ja juo

Hellepäivän jälkeen jalat ja etenkin nilkat ovat monesti turvoksissa. Pölkkyjalat alkavat pikku hiljaa sulaa, kun heittäydyt lepoasentoon ja nostat ne ylös. Ja jälleen kerran juo paljon nestettä. Juominen on helteellä lääke melkein kaikkeen.

Eivätkö oireet hellitä? Kysy neuvoa asiantuntijalta

Jos kuumuus oikein uuvuttaa tai jos kyse on lapsesta, vanhuksesta tai sairaasta, pelkät kotikonstit eivät välttämättä riitä. Ota yhteyttä lääkäriin ainakin näissä tapauksissa:

  • Jos heikotus, pahoinvointi ja muut uupumisoireet ovat hyvin voimakkaita tai ne eivät hellitä levolla, kehon viilentämisellä ja nesteellä.
  • Jos krampit jatkuvat yli tunnin ajan levosta, juomisesta ja pienen suolaisen nauttimisesta huolimatta.
  • Jos sinulla on nesteenpoistolääkitys ja jalkasi turpoavat. Oire voi silloin johtua myös perussairaudesta.

Lähteet: THL, Duodecim