Monta parisuhdetta voisi pelastaa tykkäämällä enemmän itsestään, sanoo asiantuntija, parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.
Usein se menee näin: Jokin tässä suhteessa mättää. Miksi muuten olisin näin tyytymätön? Rakkautta ei selvästikään ole tarpeeksi.
Tai sitten näin: Jokin tässä suhteessa mättää. Miksi muuten rakastuisin toiseen ja kolmanteen? Rakkautta ei selvästikään ole tarpeeksi.
Nämä ja monta muuta samankaltaista ajatusta parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow on kuullut satoja kertoja.
Aina hän miettii samaa: Kun rakkautta ei ole parisuhteessa tarpeeksi, ketä kohtaan sitä ei ole tarpeeksi?
”Todella yleinen kriisien syy parisuhteissa on se, että toinen osapuoli ei rakasta tarpeeksi itseään. Kun on epämääräisen paha olo, moni päätyy ajattelemaan, että vika on puolisossa tai parisuhteessa.”
Lopulta onkin. Jos ei osaa rakastaa itseään, ei osaa rakastaa oikein myöskään toista.
Se, joka ei saa rakkautta ja hyväksyntää itseltään, hakee niitä muilta. Rakkautta janoava voi olla parisuhteessaan liiankin taipuisa: kun minä nyt näin sinua myötäilen, niin kai sinä rakastat minua?
Toinen rakkautta janoavan tapa on kävellä toisen yli ja yrittää sillä tavoin osoittaa arvoaan. Samasta kertoo myös yhä uusien suhteiden hakeminen. Kun ei osaa itse rakastaa itseään, tarvitsee koko ajan jonkun muun kertomaan, että on arvokas.
Kukaan vain ei voi rakastaa toista ehjäksi.
Älä pelkää kriisiä
Itsensä rakastaminen alkaa itsensä tuntemisesta. Se kuulostaa helpolta, mutta on vaikeaa.
”On surullista, kuinka moni aikuinen ei osaa kuunnella itseään”, Marianna Stolbow sanoo.
”Hymyilemme epävarmoille teineille, vaikka olemme ihan samanlaisia. Haluamme tehdä niin kuin muut. Kun on trendikästä lähteä lomalla Toscanaan maistelemaan viinejä, sinne menee sekin, jota viinit eivät niin kiinnosta.”
Itsensä rakastaminen vaatii myös itsensä armahtamista ja arvostamista.
”Parisuhteessakin on kuljettava itseään kohti. On tärkeää tehdä itselleen hyvää. Silloin ei tarvitse toista täyttämään omia tyhjyyksiä.”
Mutta eikö suhteessa tule kriisin paikka, jos toinen vuosien jälkeen oppiikin rakastamaan itseään?
Tulee. Antaa tulla.
”Parisuhde joutuu muutokseen, kun toinen alkaa ymmärtää tyytymättömyytensä syitä”, Stolbow sanoo.
”Mutta ei suhde muutenkaan ole lukittu kuvio, joka pysyy samanlaisena, kunnes kuolema tai rakkauden kuolema erottaa. Suhteen on kasvettava. Itsensä rakastamisen seurauksena on tyytyväisempi ihminen, ja siitä hyötyvät kaikki.”
Ensirakkauteni: minä
Toisinaan itsensä rakastaminen sekoitetaan itserakkauteen. Siinä mennään metsään.
Itseään rakastava ei tee itseään näkyväksi, koska pitää itsestään sellaisena kuin on.
Itserakkaalla on huono itsetunto, joten hänen on korostettava omaa erinomaisuuttaan.
Itseään rakastavan taas ei tarvitse osoittaa muille mitään.
Hän ei korosta egoaan eikä tee itseään näkyväksi, koska pitää itsestään sellaisena kuin on.
Sitä pelkoa ei ole, että itseään rakastaisi liikaa, parisuhdekouluttaja Stolbow vakuuttaa.
”Rakasta lähimmäistäsi kuten itseäsi, sanotaan. Se toimii myös niin päin, että mitä enemmän osaat rakastaa itseäsi, sitä paremmin ymmärrät, arvostat ja rakastat muita.”
Mutta aloita rakastaminen itsestäsi.
Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 10/2014.
Kaiken takana on lapsuus
”Kulttuuriimme on kuulunut se, ettei lasta ole rakastettu sellaisena kuin hän on vaan sellaisena kuin hänet on haluttu. Silloin ei aikuisenakaan tunne itseään arvokkaaksi kuin suoritusten kautta”, parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow sanoo.
Omien lasten kanssa kierre pitää katkaista.
Älä anna lapsesi luulla, että rakkautesi on kiinni koulumenestyksestä,
urheilusuorituksesta tai lahjakkuudesta.
Älä opeta hänelle, että hän on rakkauden arvoinen vain tekemällä jotain tai olemalla jonkinlainen.
Rakasta lastasi ehdoitta.
Rakastat itseäsi liian vähän,jos:
● hyväksyt itsellesi huonon parisuhteen
● etsit parisuhdetta epätoivoisesti ”kunhan minulla olisi joku” -tyyliin
● olet kroonisesti uskoton
● ylennät itseäsi alentamalla muita
● annat toisten kohdella sinua huonosti.
