Oletko jatkuvasti varma, että sinulla on syöpä tai aivokasvain? Sairauden pelko piinaa etenkin täydellisyyden tavoittelijoita ja huoleen taipuvaisia. Psykologi kertoo, kuinka pahimman pelkäämisestä voi oppia eroon.
Vatsaan sattuu. Selvä haimasyöpä.
Oliko tuo luomi aiemmin noin koholla? Varmasti melanooma.
Päätä särkee ja avaimetkin hukassa. Taatusti aivokasvain.
Jos ajatukset kuulostavat tutuilta, saatat kärsiä sairauden pelosta. Se voi olla joko kausittainen, ohimenevä vaiva tai pysyvä neuroosi, kuin luonteenpiirre. Lähes kaikki kokevat pelon joskus.
Jos huoli sairastumisesta on jatkuva, elämää hallitseva olotila, sitä kutsutaan hypokondriaksi.
”Silloin ihminen ei usko, jos lääkäri sanoo, että kaikki on kunnossa. Hän epäilee esimerkiksi, että labrakokeet ovat väärässä”, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Carita Nylynd-Kalli.
”Hypokondriaa sairauden pelko ei ole, jos se menee ohi ja ajatuksiin palaa jokin järki.”
Sairauden pelko voi iskeä, kun joku läheisistä sairastuu tai ihminen käy itse läpi suurta elämänmuutosta. Se voi olla aikuistuminen, lasten muutto kotoa, raskaus, ero tai vaikka eläkkeelle jääminen.
”Kun ei ole keinoja käsitellä muutosta, pelko voi tarjoutua yhdeksi”, Nylund-Kalli sanoo.
”On tavallista, että ihminen on ahdistunut, mutta ei tunnista ahdistustaan.”
Myös masennuksesta tai ahdistuksesta kärsivät voivat oireilla pelkäämällä sairautta. Joskus on helpompi pelätä jotakin fyysistä kuin kohdata oikeat syyt ahdistuksen takana.
”Ihmiset saattavat joskus jopa toivoa jotakin sairautta selitykseksi fyysisille oireilleen mieluummin kuin psyykkistä syytä. He ajattelevat, että tälle täytyy olla jokin lääketieteellinen selitys”, Nylund-Kalli sanoo.
”On tavallista, että ihminen on ahdistunut, mutta ei tunnista ahdistustaan. On helpompi olla huolissaan näppylästä kuin ahdistuksen takana olevista seikoista. Elämässä on jotain ihan muuta, mistä ihminen on huolissaan, mutta hän ei pysty kohtaamaan sitä.”
Varmuuden vuoksi ei voi pelätä
Sairauden pelkoon liittyy usein tiedostamaton, mutta itsepintainen uskomus: Jos pelkään, sairaus ei iske minuun. OIenhan varautunut.
”Ajatellaan, että jos varmuuden vuoksi pelkää, se ikään kuin suojaa sairastumiselta. Kun varaudun, sairaus ei varmasti tule ja yllätä”, Nylund-Kalli sanoo.
Se ei tietenkään ole totta.
”Sairauspelot ovat niin sanottujen foobisten pelkojen alalaji. Tällaisia pelkoja ovat esimerkiksi käärmeiden tai suljettujen paikkojen pelot. Näitä pelon kohteita voi välttää, toisin kuin kehon tuntemusten herättämiä tunteita”, Nylund-Kalli sanoo.
”Koska kehoa ei voi välttää, huoli sairaudesta voi olla koko ajan mielessä. Fyysiset oireet voivat myös olla merkki todellisesta sairaudesta. Kukaan ei voi varmuudella sanoa, että joku on sataprosenttisen terve.”
Nylund-Kallin kliinisen kokemuksen mukaan ihmiset näyttävät pelkäävän eniten syöpää, MS-tautia, ALS:ia, HIV:iä ja sydänoireita. Myös vatsasyöpä, melanooma ja aivokasvaimet ovat yleisiä pelkoja.
Monen huolen taustalla on pelko hallinnan tunteen menettämisestä. Siitä, että kehon sisällä on jotakin kamalaa, jolle ei voi itse mitään.
”Moni syyttää itseään. Että on elänyt väärin ja sairaus on rangaistus jostakin.”
Kun pelkoa käsitellään syvemmin esimerkiksi terapiassa, ilmenee usein, että ihmiset pelkäävät sairastumisessa eniten lähimmistä eroon joutumista, kehon muutoksia, häpeää tai tulevaisuuden haaveiden romuttumista.
”Moni syyttää sairauspeloissaan itseään. Että on elänyt väärin ja sairaus on rangaistus jostakin”, Nylund-Kalli sanoo.
”Mahdollisen sairastumisen herättämä kauhu voi iskeä kelle vain. Kaikki ovat lukeneet kertomuksia siitä, kuinka ihmisen piti olla aivan terve, mutta hänellä olikin pitkälle edennyt syöpä.”
Vaikka sairauden pelko voi vaivata ketä vain, erityisen helposti se iskee henkilöihin, joilla on voimakas tarve hallita elämää tai pyrkiä täydellisyyteen, sekä heille, jotka ovat muutenkin huoleen taipuvaisia ihmisiä.
Myös pessimistinen katastrofiajattelu voi edesauttaa sairauden pelkoa. Kun oireita osaa odottaa, niihin kiinnittää herkemmin huomiota.
”Joillain on huono yhteys tunteisiinsa, ja he menevät helposti kehon tasolle. Saavat esimerkiksi suuttuessaan päänsäryn tai vatsakivun. Jos oireilee helposti keholla, voi ruveta pelkäämään oireitaan.”
Huolta päin
Sairauden pelkääminen on inhimillistä ja vaivaa joskus lähes jokaista. Aina siinä ei ole mitään huolestuttavaa: uutta oiretta kannattaakin näyttää lääkärille.
”Yleensä kannattaa mennä tutkimuksiin, jos huolestuttaa kovasti. Huolestuttavaa se on silloin, jos ei mielellään usko tutkimustuloksia tai löytää jatkuvasti uusia oireita”, Nylund-Kalli sanoo.
”On ihmisiä, jotka pelkäävät koko elämänsä. Oireita tulee ja menee ja pelko voi kehittyä pahimmillaan luonteenpiirteeksi. Saattaa olla, että joku on 50 vuotta pelännyt jotakin sairautta. Ei ole elänyt vaan pelännyt.”
Omien pelkojen sanoittaminen voi auttaa. Mitä tapahtuisi, jos sairastuisin?
Jos pelko ei mene ohi vaan alkaa rajoittaa elämää, sitä kannattaa yrittää hoitaa – ensin vaikka tarkkailemalla, milloin pelko sairastumisesta yleensä iskee. Ahdistaako niinä aikoina muutenkin? Unohtuuko huoli, kun on kivaa? Jos pelko iskee vain ahdistuneina kausina, se voi olla tapa käsitellä vaikeita asioita.
Jos pelko kalvaa jatkuvasti ja vie ilon elämästä, terapiaan hakeutumisesta voi olla apua. Usein jo tieto omasta taipumuksesta saattaa helpottaa oloa.
Omien pelkojen sanoittaminenkin voi auttaa. Mitä tapahtuisi, jos sairastuisin? Mitä sairaus oikeasti tarkoittaisi?
Moni ajattelee ensimmäisenä pahinta vaihtoehtoa, ei sitä, että monen sairauden kanssa voi elää melko normaalia elämää.
”Kun sairautta ei uskalla edes ajatella, se tuntuu musertavan kauhealta asialta.”
