Ajattelitko, että kävely on tylsää liikuntaa? Mirja Kärnä vakuuttaa toisin.
”Kun kävelee pitkään, luopuu vähitellen ympäristön asettamista vaatimuksista. Kehon tasainen, lempeä liike herkistää pohdiskeluun.
Jokainen matka on opettanut minulle jotain itsestäni.
Helmikuussa 2014 palasin kotiin käveltyäni ikivanhaa pyhiinvaellusreittiä Suomen Hattulasta Espanjan Santiago de Compostelaan. Kävely oli elämäni neljäs ja pisin: seitsemässä kuukaudessa kävelin 3 650 kilometriä.
Ensimmäiselle matkalleni lähdin luettuani Paulo Coelhon Pyhiinvaelluksen. Halusin kokeilla, tekisikö kävely minusta onnellisemman ihmisen.
Tekihän se.
”Pettymykset ja traumat nousivat mieleen. Itkin paljon.”
Ensimmäisellä vaelluksella opin kohtaamaan itseni. Kaikki pettymykset ja kätketyt traumat nousivat mieleeni ja itkin paljon. Myöhemmillä vaelluksilla olen kokenut voimakasta yhteenkuuluvuutta ihmisten, luonnon ja koko universumin kanssa. Kokemukset ovat niin upeita, että haluan kokea ne aina uudestaan.
Viimeksi kotiin palattuani yritin mennä tutun lenkkiporukan kanssa juoksemaan. Pian tajusin, että en pysty siihen enää. En nähnyt mitään mieltä juosta ympyrää kaupungin laidalla, kun olin tottunut kävelemään kohti päämäärää, seuraavaa yöpymispaikkaa.
Nyt lähden metsään kävelylle vain, jos minulla on pakottava tarve päästä luontoon.
”Tien päällä olin täysin vapaa.”
Kun kehoni alkaa käydä ylikierroksilla, minulle tulee paha olo. En kävele kellon mukaan enkä mittaa matkaa. Tallustelen hiljakseen lenkin ja palaan takaisin.
Päiväni kuluvat tietokoneen ääressä, sillä kirjoitan kirjaa matkoistani. Mieleni täyttävät muistot ja suuret, henkiset elämykset matkoiltani.
Tien päällä olin täysin vapaa suorituspaineista. En haluaisi kadottaa sitä vapautta. Nyt lähes vuoden jälkeen huomaan, että alan taas imeä paineita.
Kaikilla kävelyilläni olen kirjoittanut ja nauttinut siitä suunnattomasti, mutta huomaan, että alan taas arvottaa kirjoittamista. Epävarmuus ja kritiikin pelko nousevat esiin. Ehkä siksi haaveilen jo seuraavasta matkasta.
Paluu arkeen sujui toisaalta helposti, koska olin seitsemässä kuukaudessa oppinut, ettei koskaan tiennyt, mikä yllätys kulman takana odotti. Toisaalta näin vallitsevan oravanpyörän entistä selvemmin. Vaatimukset ulottuvat kaikkialle: arkeen, työhön, vapaa-aikaan.
Tuntuu, että hengittäminenkin suoritetaan.
”Osaan erottaa ihmiset, jotka tekevät sydämelleen merkityksellisiä asioita.”
Näen selvemmin, miten turhaa on tavoitella hohdokasta uraa tai titteliä. Osaan myös erottaa ihmiset, jotka tekevät sydämelleen merkityksellisiä asioita.
Haluaisin jakaa kokemukseni ja puhua niistä julkisesti. Tähän asti on tuntunut, etten ole valmis. Ehkä ensi vuonna uskallan?”
Mirja Kärnä kertoi
Mirja Kärnä on 33-vuotias Kuopiossa asuva tiedottaja ja yrittäjä. Hän vietti seitsemän kuukautta kävellen Suomesta Espanjan Santiago de Compostelaan. Kärnä kirjoittaa kirjaa oivalluksistaan ja järjestää kävelyretriittejä.Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 1/2015.
Mirjan vinkit pitkää kävelyä suunnittelevalle
- Uskalla hypätä ja lähteä pitkälle matkalle! Älä suunnittele liikaa vaan lähde matkaan avoimin mielin.
- Valitse helppo reitti kuten Via Podiensis Etelä-Ranskassa tai Camino el Frances Espanjassa. Ne on merkitty erittäin hyvin. Edes karttaa ei välttämättä tarvita.
- Et ole yksin. Matkalla on aina paljon vaeltajia menossa samaan päämäärään.
- Pue päälle vaatekerta, jolla minimissään pärjäät, ja pakkaa toinen mukaan.
- Jätä turhat tavarat matkan varrelle tai postita kotiin.
- Valitse jalkaan sopivat kengät ja illaksi vaihdettavat kevyemmät kengät.
- Lähde matkaan ilman nettiyhteyttä tai sulje se matkalla, jotta voit keskittyä tunteisiisi.
- Retriittikävelyitä järjestävät monet seurakunnat ja Mirja Kärnän HappyHuman-yritys.
Kannattaa tutustua Alkuajatus nimiseen uuteen kirjaan, niin se ei jää vain sisäisen vapauden tuoksahdukseksi, vaan pääset perille asti. Tässä linkki: http://www.adlibris.com/fi/kirja/alkuajatus-9789524982900
Hienoa! Itsellä suunnitelmassa kävellä Espoosta etelä Portugaliin noin vuodessa, ja kun pääsen perille istahdan ja mietiskelen että minne lähtis kävelylle...koira tulee mukaan, mutta onneksi se on erittäin urheilullinen, ei väsy ennen isäntää.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
