Seija ei jätä kävelylenkkiä koskaan väliin:
Seija Kiviranta harrastaa hyötyliikuntaa. ”Talviuintipaikalle on kotoani kuuden kilometrin matka, jonka kuljen pyörällä. Aina sitä  joku ihmettelee.”
Seija Kiviranta harrastaa hyötyliikuntaa. ”Talviuintipaikalle on kotoani kuuden kilometrin matka, jonka kuljen pyörällä. Aina sitä joku ihmettelee.”

Kun pistät jalkaa toisen eteen, hemmottelet kehoa ja sielua, tietää Seija Kiviranta.

Seija Kiviranta on 54-vuotias kokki ja neljän lapsen äiti, joka asuu Pirkkalassa. Hän harrastaa kävelyä, pyöräilyä, hiihtoa ja avantouintia. Nuorin lapsista on 14-vuotias ja vanhin asuu jo omillaan.

Näin Seija kertoo:

"Varsinkin näin pimeään aikaan olo on nuutunut ja kävelystä saa uutta virtaa. Käyn kävelyllä 4–5 kertaa viikossa. Huomaan, miten keuhkot avautuvat ja hapensaanti paranee. Veri lähtee virtaamaan, kun lihakset tekevät töitä. Piristävä vaikutus tuntuu pitkään kävelyn jälkeen. 

Kävely on elämäntapani. Totuin jo lapsena maalla siihen, että omilla jaloilla kuljetaan koulubussille ja kaupalle. Nykyään kävely töihin kymmenen kilometrin päähän veisi liikaa aikaa, mutta pyörällä matka taittuu mukavasti. Kokin työssäni en ehdi paljon istuskella, ja se sopii minulle.

Juoksisin myös mielelläni, mutta polvet kipeytyvät varsinkin kovalla alustalla. 

Kävelen kerralla reilun tunnin, 7–8 kilometriä, joskus 12. Useimmiten lähden kävelylle yksin, mutta joskus mukaan tulee ystävä. En koskaan jätä kävelyä väliin sen takia, etten saa kaveria. 

En kävele lukujärjestyksen mukaan, olen sen verran taiteilijasielu. Toisaalta olen huomannut, että varsinkin silloin kun ei huvita, pitää lähteä liikkeelle. Saa tulla vettä, lunta tai räntää! 

Lenkille lähtemistä auttaa se, että pukeutuu oikein. En lähde kävelylle toppavaatteissa, koska inhoan sitä, jos minulle tulee kuuma. En käytä farkkuja tai puristavia vaatteita. Tärkeimmät ovat oikeat kengät. Lenkkarit ovat monikäyttöiset, mutta umpimetsään laitan tukevat, vähän vaelluskenkiä ke­vyemmät kengät.

"Pimeää pelkäämällä jää moni mukava asia kokematta."

Tähän ikään mennessä en ole loukannut itseäni liukkailla. Jos on jäätä, laitan nastalenkkarit. Kävelysauvoistakin saa mukavasti pitoa.

Voisihan sitä kävellä kuntosalin juoksumatollakin, mutta minä ha­luan kävellä metsässä. En voisi elää ilman metsää! Siellä on aina paljon katseltavaa ja polvet kiittävät pehmeästä alustasta.

'Elämässäni on ollut vain neljä viikkoa, jolloin en ole päässyt harrastamaan liikuntaa. Ne olivat viikot lasten synnytysten jälkeen. Kun sain neljä lasta aina kahden vuoden välein, omaa aikaa oli muutenkin vaikeampi löytää. Onneksi mies auttoi. 

Joskus lapset jäivät yksin katsomaan Pikku Kakkosta, kun itse lähdin järven jäälle hiihtämään. Muistan edelleen sen upean vapauden tunteen. 

Tiedän, että monia pelottaa lähteä yksin pimeään kävelemään. Minä en pelkää pimeää. Totuin siihen lapsena, kun oli pakko mennä, jos halusi päästä jonnekin. Maalla ei ollut katuvaloja. Syksyisin ennen lumia pysyimme sysipimeässä kiemuraisella metsätiellä vain katsomalla taivaalle. Tähtien kajossa erotimme tumman metsän rajan, josta saatoimme päätellä, missä tie kulki. 

Jos pimeä pelottaa, kannattaa ajatella, että pelkäämällä jää elämässä moni mukava asia kokematta."

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 1/2015.

Seijan vinkit kävelyyn:

1. Päätä, että lähdet ja pysy päätöksessäsi. 

2. Valitse oikeat kengät: hiekkatielle lenkkarit, metsään tukevammat kengät.

3. Pue alle lämmin ja hengittävä kerrasto. Valitse vaatteet, jotka eivät purista eivätkä hiosta.

4. Hanki vettä hylkivä ja hengittävä ulkoilupuku ja tee sateessa kävelystä mukavaa.

5. Talvella tarvitset nastalenkkarit ja kävelysauvat. Sauvoilla saat myös ylävartalon liikkeelle. Kiertoliike vetreyttää hartiaseutua. 

6. Vaihtele reittiä, ettet kyllästy. Poikkea metsään. Muista katsoa ympärillesi ja nauttia luonnon kauneudesta.

7. Kohtaa pelkosi ja mene pimeään. Saatat huomata, ettei se niin kamalaa olekaan.

Kasviksia kannattaa opetella syömään satokauden mukaan – maukasta ja edullista!
Kasviksia kannattaa opetella syömään satokauden mukaan – maukasta ja edullista!

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mielestä kasvisten tärkeyttä ei ole vielä ymmärretty. ”Kasvisten syömisestä pitäisi ravintokeskusteluissa puhua paljon enemmän, sokereista ja rasvoista vähemmän.”

Ovathan ne terveellisiä ja ovathan ne kevyitä, ne kasvikset. Se tiedetään, mutta harva ymmärtää, miten tärkeitä kasvikset ovat.

”Kasvisten syömisestä pitäisi ravintokeskusteluissa puhua paljon enemmän, sokereista ja rasvoista vähemmän. Toisaalta ei mikään ihme, että ihmiset eivät tiedä kasvisten tärkeyttä. Vasta uusimmissa ruokapyramideissa kasvikset ovat tippuneet pyramidin juurelle, sinne eniten syötäviin ruokiin”, Borg sanoo.

Kasviksista saa tietysti vitamiineja, ja kasvikset täyttävät vatsaa mutta ovat kevyitä. Se tärkein juju on kuitenkin kasvisten sisältämistä antioksidanteissa.

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan.”

”Antioksidanteilla on akuutteja hyvinvointivaikutuksia. Koska antioksidantit kärsivät kaikesta prosessoinnista, niitä ei saa pillereistä. Ainoa tapa saada antioksidantteja on syödä paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.”

”Ainoa tapa saada antioksidantteja on syödä paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.”

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan. Uusi tutkimusnäyttö osoittaa, että riittävä kasvisten syönti vähentää ahdistusta. Kasvisten syömisen tärkeyden rinnalla sokerin syönti tai lisäainepuheet ovat aika lailla pieni asia.”

Univaje ja stressi sekoittavat nälän

Hyvä syöminen käy vaikeammaksi, kun stressiä on liikaa ja unta liian vähän.

”Univaje lisää nälkää, koska se sekoittaa nälkähormonien toimintaa. Uni on monen syömistään miettivän sokea piste, sen merkitystä ei ymmärretä”, Patrik Borg sanoo.

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä.”

”Myös stressi vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan ja sekoittaa siksi elimistön nälkämekanismia. Se voi vaikuttaa eri tavoin: Niin, että ruoka ei maistu esimerkiksi aamuisin, jolloin juuri pitäisi maistua. Tai sitten elimistö kaipaa esimerkiksi rasvaisempaa ruokaa tai jotakin muuta kaukana kasviksista.”

Lisää stressiä aiheuttaa myös syöminen itse. Borg kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan naisista noin puolet ja miehistäkin joka neljäs kokee syömisestä syyllisyyttä viikoittain tai päivittäin.

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä. Moni ajattelee, että hyvin syöminen vaatii valtavasti itsekuria ja kieltäytymistä. Ei vaadi. Terveellinen syöminen on taito, jonka voi oppia. Kun perusta on kunnossa, yksittäisistä epäterveellisistäkään herkuista ei ole syytä tuntea muuta kuin iloa.”

Vierailija

Ravitsemusasiantuntija: ”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan”

Ei kannata syödä mädäntynyttä lihaa, huomattavasti herkullisempaa ihan tuoreeltaan. En voi ymmärtää tätä käännyttäjävegaanien jatkuvaa märssytystä mädästä lihasta. Eivät kai hekään syö kasviksiaan mädäntyneinä ja homeisina, miksi sitten liha olisi yhtään sen mädäntyneempää? Halpaa mielikuvamarkkinointia oman käännytysagendan lomassa.
Lue kommentti
Kello käy. Yöpöydällä aamuyöllä valvoessa, ja se biologinen kello myös.
Kello käy. Yöpöydällä aamuyöllä valvoessa, ja se biologinen kello myös.

Kun ikä alkaa nelosella, mieleen tulee yhä useammin yksi v-sana: vaihdevuodet. Mistä voi tietää, että vaihdevuodet lähestyvät ja mitkä ovat ensimmäiset oireet? Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri kertoo.

Vaihdevuodet – eivät koske minua. Niin moni nelikymppiseksi asti tuudittautuu, ja vielä pitkään sen jälkeenkin. Ei kannattaisi, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio Terveystalosta.

”Murrosikäisten mielialavaihteluihin suhtaudutaan paljon ymmärtäväisemmin ja asiallisemmin, vaikka kyse on samasta asiasta: hormonien vaihtelusta.”

”Vaihdevuodet vaikuttavat kaikkien naisten elämään ja samalla myös läheisten elämään, mutta niistä tiedetään ihan liian vähän. Murrosikäisten mielialanvaihteluihin suhtaudutaan paljon ymmärtäväisemmin ja asiallisemmin, vaikka kyse on samasta asiasta: hormonien vaihtelusta”, Ahonkallio sanoo.

Murrosiässä sukupuolihormonien tuotanto kiihtyy puuskittain, vaihdevuosien aikana se aaltoillen hiipuu. Molemmat vaihtelut aiheuttavat  tahdosta riippumattomia mielialavaihteluja, mutta vaihdevuosien aikaan niitä tulkitaan usein väärin.

”Mielialavaihtelut voidaan kuitata epäreilusti ajattelemalla, että onpas hankala tyyppi. Tai sitten asiaa käsitellään huumorilla, puheilla mummotaudista.”

”Vaihdevuosiin kuuluva siirtymävaihe on usein 45-vuotiaalla jo hyvässä vauhdissa.”

”Mummotaudista puhuminen on siksikin väärin, että vaihdevuodet alkavat aiemmin kuin moni luulee. Kuukautisten loppuminen eli menopaussi ajoittuu yleensä viidenkymmenen ikävuoden tienoille, mutta vaihdevuosiin kuuluva siirtymävaihe on usein 45-vuotiaalla jo hyvässä vauhdissa.”

Siinä vaiheessa, kun neljäkymmentä ja risat -ikäinen nainen havahtuu siihen, että ovatkohan vaihdevuodet kohta alkamassa, ne saattavat olla jo käynnissä. Oireet vain ovat usein pitkään sen verran vähäisiä, että ne eivät sen enempää haittaa arkea.

Niiden tunnistaminen vaihdevuosioireiksi on silti hyväksi. Jo siksikin, että itseensä osaa suhtautua lempeämmin.

Vaihdevuosien lähestymisen ja alkamisen voi tunnistaa näistä oireista:

1. Kuukautiskierto muuttuu epäsäännöllisemmäksi, ensin lyhenee.

Vaihdevuosissa munasarjojen toiminta alkaa ailahdella ja sitten hiipua. Ensin kuukautiskierto lyhenee – yhtäkkiä kuukautiset tuntuvatkin olevan vähän väliä.

Lyhentyneen kuukautiskierron syy on munarakkulan nopeutunut kasvu ja varhainen ovulaatio. Kun ovulaatio on usein, kohdun limakalvo ei ehdi paksuuntua yhtä paljon kuin aiemmin. Eli kuukautisia on tiuhemmin, mutta ne ovat niukempia.

2. Ja sitten kuukautiskierto pitenee.

Munasarjojen hiipumiseen liittyy estrogeenin tuotannon väheneminen. Hupenevat munarakkulat alkavat irrota aiempaa harvemmin ja ovulaatiot vähenevät. Onpas mukavaa, pidempi kuukautiskierto!

Mutta sitten se huonompi puoli. Pidentynyttä kuukautiskiertoa voi seurata myös pidemmät kuukautiset. Kohdun limakalvo on ehtinyt paksuuntua pidempään, ja kun se sitten irtoaa, kuukautisvuoto on aiempaa runsaampaa.

Joillakin ero entiseen on niin pieni, että sitä tuskin huomaa. Toisilla kuukautiset tulevat haittaavan runsaiksi.

3. Kuukautisia edeltävät PMS-oireet voivat vahvistua.

On päiviä, jolloin työkaveri on rasittava, kanssa-autoilijat törppöjä, teinien kanssa menee täysin hermo ja muutenkin on itkettävän ankeaa. Syy voi tietysti olla työkaverissa, autoilijoissa ja teineissä. Tai sitten omissa, lähestyvissä kuukautisissa ja niihin liittyvissä PMS-oireissa, jotka usein vahvistuvat, kun vaihdevuodet alkavat.

4. Uni häviää aamuyöllä.

Joskus kolmen, neljään aikaan aamuyöllä vain herää eikä nukuta enää. Mieltä saattavat vaivata työasiat tai työttömyysasiat tai kotiasiat, joskus ei mikään. Uni vain ei tule, vaikka ei ole mitään syytä valvoa.

Se syy voi olla ikä, olisiko vaikka siinä 45 vuoden tienoilla tai vähän ali tai yli?

Monet tietävät, että vaihdevuosiin liittyy kuumia aaltoja ja yöhikoilua. Jo ennen niitä on vaihdevuosista johtuvia unihäiriöitä, joihin ei välttämättä liity yöhikoilua. Tyypillistä on, että nukahtaminen ei ole vaikeaa, mutta uni loppuu kesken.

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio Terveystalosta.