Parikymppisenä Tony Tähti painoi yli 200 kiloa. Hän yritti laihduttaa, koska halusi tehdä vaikutuksen toisiin ja pärjätä seurustelumarkkinoilla. Myöhemmin hän ymmärsi, ettei se ole hyvä syy.

Kaarinalainen Tony Tähti, 33, valmistui juuri personal traineriksi ja valmentaa nyt nuoria liikkumaan ja syömään oikein. Sysäyksen uuteen ammattiin antoi oma elämänmuutos. Parikymppisenä hän painoi 204 kiloa.

Tonyn paino alkoi nousta jo varhain teini-iässä.

”Perhe-elämä oli rauhatonta, sillä isän alkoholinkäyttö lähti rajusti käsistä. Kyllähän se jälkensä jätti”, Tony kertoo.

”Saatoin pelata tietokoneella monta tuntia yhteen menoon ja koko ajan myös söin.”

Koska häntä kiusattiin koulussa, hän vetäytyi.

”En päässyt muiden mukaan, joten pelasin tietokoneella World of Warcraft -roolipeliä. Saatoin pelata monta tuntia yhteen menoon ja koko ajan myös söin. Rakastin tonnikalaa ja riisiä, ja vedin sitä mielettömiä määriä, samoin kuin muutakin kotiruokaa. Hapanimeläkastikkeeseen olin hulluna. Leipää ja karkkia meni taukoamatta.”

Useita kertoja Tony yritti pudottaa painoaan, mutta kilot tulivat aina takaisin. 


Tony (oik.) on soittanut monissa bändeissä. Tanks voitti bändikisan vuonna 2011.

”Baarissa sain kuulla, että kasvoni ovat ihan kivat, mutta siitä alaspäin en kelpaa. Eräs tyttö sanoi asian minulle lähes sanatarkasti noin. Se sattui, vaikka arvostan rehellisyyttä. Enkä voi syyttää häntä, koska ulkonäöllä on suuri merkitys ensikohtaamisessa. Ihastus ei ole valinta vaan tunne.”

Pärjätäkseen seurustelumarkkinoilla Tony alkoi laihduttaa. Vaikka hän laihtui valtavasti, olo ei ollut hyvä, ja kilot tulivat takaisin.

”Petyin pahasti, kun laihtuminen ei tehnytkään minua houkuttelevammaksi sen ainoan ihmisen silmissä, jota ajattelin.”

”Kiihkeys hellitti, ja aloin olla armollisempi itselleni.”

Vähitellen Tony ymmärsi, että syy laihduttamiseen on lähdettävä itsestä.

”Mikä tahansa syy aloittaa liikunta ja terveempi elämä on hyvä, mutta uusien elämäntapojen pitämiseen vaaditaan omaa tahtoa. Jos rakentaa toisten varaan, rakentaa samalla itselleen tunnemiinan, joka voi laueta milloin tahansa.”

Lue Tony Tähden elämäntarina Kodin Kuvalehdestä 9/18. Voit lukea sen myös digilehdestä.

Rakkaudella neulotut tennarisukat pääsivät pieniin jalkoihin.
Rakkaudella neulotut tennarisukat pääsivät pieniin jalkoihin.

Kun Liisa Takalan, 54, puoliso sairastui syöpään, neulominen auttoi Liisaa pakenemaan surua. Rakkaimmat sukat sai lapsenlapsi, joka syntyi samana vuonna kuin puoliso kuoli.

”Avopuolisollani todettiin keuhkosyöpä jouluviikolla 2012. Se pysäytti koko elämän.

Olin vihainen. Miksi joku muu saa päättää, voimmeko jatkaa yhdessä? Meillä oli kaikki niin hyvin.

En ollut ikinä edes ajatellut, että puolisoni voisi sairastua ja menehtyä.

”Oli pakko keksiä käsille tekemistä, etten etsisi tietoa netistä.”

Mietin ihan typeriä asioita. Miten saan lumet pois pihalta? Miten jaksan leikata nurmikon?

Olin juuri lopettanut opiskelun. Oli pakko keksiä käsille tekemistä, etten etsisi tietoa netistä.

Aloin neuloa. Joulupalloja, lapasia, sukkia. Mies remontoi taloa ja oli mukana pojan harrastuksessa.

Päätimme, että elämme jokaisen päivän, johon heräämme. Lääkärit päättävät, hoitajat hoitavat. Me vain elämme.”

Lääkäri oli vastassa

”Alkuvuodesta 2015 tilanne huononi, ja puolisoni oli yhä pidempiä jaksoja sairaalassa. Helmikuun lopussa sairaanhoitaja soitti ja pyysi tulemaan nopeasti. Puolisoni tila oli romahtanut.

Sanoin pojalle, että lähdetään iskän luo. Emme ehtineet ajoissa.

Lääkäri oli meitä vastassa, ja saimme tietää, että sydän oli pettänyt.

Vaikka suru oli pohjaton, lohtua toi tieto siitä, että mies pääsi pois niin kuin toivoi.

”Tyttäreni odotti lasta. Pelkäsin, että jos jotain tapahtuu, en kestä hänen suruaan.”

Tyttärelläni oli laskettu aika saman vuoden elokuussa, mutta en osannut oikein iloita odotuksesta. Pelkäsin, että jos jotain tapahtuu, en kestä tyttäreni surua.

Neulominenkin takerteli. Tein väkisin keskeneräiset sukat valmiiksi.

Vasta heinäkuun lopulla sain ahaa-elämyksen: Tyttäreni odotus menee hyvin. Uskallan alkaa iloita.

Hain merinovillalankaa ja neuloin tulevalle lapselle sukat.

Oli onnen täyttymys, kun sain laittaa ne hänelle jalkaan. Samana vuonna lähti ja tuli rakas ihminen.”

Lapsenlapsi on elämäni valo

”Puolisoni kuolema oli iso menetys. Lapsenlapsi ei tullut tilalle, mutta toi uuden merkityksen elämääni.

Jouduin oikein tekemään itselleni säännöt, etten viettäisi kaikkia iltoja tyttäreni perheessä. Ajattelin varmaan, että täytän lapsenlapsella koko elämän.

Nykyään haen lapsenlapseni, elämäni valon, kerran kuussa viikonlopuksi luokseni. Käymme järvellä ja keitämme kahvia uimahallin lastenaltaassa. Tiskaamme ja kylvemme. Joskus annan hänen maata vesilätäkössä.

Neulomista en ole lopettanut. Tälläkin hetkellä puikoilla on villasukat lapsenlapselle.”

Laulaja Juha Tapiolta ilmestyi huhtikuussa levy Kuka näkee sut. Juha esiintyy ympäri Suomea elokuun loppuun saakka.
Laulaja Juha Tapiolta ilmestyi huhtikuussa levy Kuka näkee sut. Juha esiintyy ympäri Suomea elokuun loppuun saakka.

Laulaja Juha Tapio tuntee, että itsellekin tulee hyvä olo, kun sanoo toiselle jotain hyvää. Hänen voimasanansa ovat sanoja, jotka kertovat välittämisestä.

”Nykyisin lähetetään paljon viestejä, ja minulle merkitsevät niissä olevat pienet sanat. Se, kun joku kirjoittaa ”veli” tai ”bro”. Tai viesti, jossa lukee ”kulta”. Viimeksi Michael Monroe kirjoitti ”rakas ystävä”.

Sekin on minulle voimasana, kun pojat huutavat ”isä”. Toiset ihmiset rakentavat sitä, keitä me olemme.

”Kyllä teinikin pitää siitä, jos sanon, että sä oot hyvä jätkä.”

Jos hyvin käy, toisten sanoista viisastuu itsekin. Ymmärtää, että tekee hyvää, jos sanoo muillekin jotain hyvää. Teinipoikien isänä mietin välillä, enkö osaa muuta kuin huomautella. Kyllä teinikin pitää siitä, jos sanon, että sä oot hyvä jätkä.

Joskus sanoja voi korvata kuvalla. Eilen sain viestin ystävältä, jonka isä oli nukkunut pois. Laitoin hänelle pienen lauseen ja sydämen. Sieltä tuli takaisin sydän. Ne ovat pieniä juttuja, mutta niillä on väliä.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 10/2018.