Mukaan nuoren omaan kotiin sohvan lisäksi ainakin sulakkeita ja tärkeitä taitoja.
Mukaan nuoren omaan kotiin sohvan lisäksi ainakin sulakkeita ja tärkeitä taitoja.

Mistä teini-ikäisen kanssa pitäisi puhua? Ainakin sulakkeista, lattiakaivosta, peiton pesusta ja vessanrätistä. Marttojen kotitalousneuvoja kertoo, mitä taitoja omaan kotiin muuttavilta aika usein puuttuu.

Jonakin päivänä lapsi kantaa tavaroitaan lapsuudenkodin ovesta ulos. Vanhemmat miettivät, pärjääköhän se nyt ja osaako hoitaa omaa huushollia.

Kotitalousneuvoja Outi Mehto Martoista kertoo seitsemän käytännöllistä asiaa, joita moni omaan kotiin muuttava ei osaa ja tiedä, vaikka oikeastaan pitäisi.

Vielä ehtii opettaa ja opetella!

1. Sulakkeen vaihto

On muutamia keskusteluja, joita vanhempien pitäisi aikuistuvan nuoren kanssa käydä. Sulakkeista puhuminen on siitä helpoimmasta päästä.

Nuorelle on syytä ylipäätään kertoa, mitä ne sulakkeet oikein ovat ja mikä niihin vaikuttaa. Kotitalousneuvoja selittäisi vaikka näin:

Jos useampi sähkölaite lakkaa yhtäkkiä toimimasta, on hyvä tietää, mitä ja missä sulakkeet ovat ja kuinka ne vaihdetaan.

Jos asunnossa useampi sähkölaite lakkaa yhtäkkiä toimimasta, syynä on usein se, että sulake on palanut. Sulake on turvalaite, joka turvaa sähköjohtoa liikalämpenemiseltä ja sähkölaitteiden käyttäjää tapaturmalta, jos laite ylikuormittuu.

Palaneen tulppasulakkeen tunnistaa sulaketaulussa usein siitä, että sulakkeen päässä oleva merkkinasta on irronnut. Ennen kuin sulaketta alkaa vaihtaa uuteen samansuuruiseen, on muistettava sulkea sähköt sulaketaulun pääkytkimestä.

Ne, joilla on automaattisulakkeet, pääsevät helpommalla. Tarkempia ohjeita on hyvä tutkia, jos on yhtään epävarma.

2. Lattiakaivon puhdistus

Yleinen yllätys ensimmäisessä omassa kodissa: yhtenä päivänä suihkussa vesi ei valukaan lattiakaivoon vaan alkaa nousta nilkkoihin.

”En minäkään lapsuudenkodissa oppinut, kuinka lattiakaivo puhdistetaan.”

”Lattiakaivoa ei tule miettineeksi niin kauan kun homma toimii eli joku muu hoitaa puhdistuksen. En minäkään lapsuudenkodissa oppinut, kuinka lattiakaivo puhdistetaan”, Outi Mehto sanoo.

Jotta lattiakaivo ei lakkaisi vetämästä eikä ummehtunut haju tulisi vastaan oman kylppärin ovella, kannattaa laittaa kumihanskat käteen ainakin muutaman kuukauden välein, nostaa lattiakaivon ritilä ylös ja kerätä kaivosta ja ritilästä hiukset ja muut irtoroskat pois.

Lisäksi lattiakaivoa kannattaa puhdistaa paremmin muutaman kerran vuodessa: suihkuttaa kaivoon ja ritilään vettä ja pesuainetta sekä harjata puhtaaksi, käyttää vaikka isoäidin tapaan ruokasoodaa ja väkiviinaetikkaakin.

3. Vuodevaatteiden pesu, ja verhojenkin joskus

Jotkut asiat vain unohtuvat. Sellaiset kuin vuodenvaatteiden pesu.

Marttojen ohje on pestä peitto noin kerran vuodessa ja tyyny pari kertaa vuodessa. Tyyny pysyy puhtaampana pidempään, jos pitää kahta tyynyliinaa päällekkäin.

Paikallaan roikkuessaankin verhot keräävät pölyä koko ajan. Imurointi ja tuuletus on hyvä ensiapu.

”On myös muita pesua kaipaavia tekstiilejä, jotka näkee koko ajan, mutta joiden peseminen ei tule mieleen. Vaikka verhoja ei varsinaisesti käytettäisi mitenkään, paikallaan roikkuessaankin ne keräävät pölyä koko ajan.”

Verhojen pesuväli voi olla pitkäkin, vaikka useamman vuoden, jos niitä puhdistaa muutoin, esimerkiksi tuulettaa ja imuroi.

4. Kotivaran pitäminen

Kotona kannattaa aina pitää särkylääkkeitä, kuivaruokaa ja herkkuja sen verran, että ne riittävät tarvittaessa pariksi päiväksi.

Kotivara voi tuntua hätävarjelun liioittelulta, mutta voi tulla ihmeen suureksi avuksi.

Omaan kotiin muuttavasta nuoresta tämä voi tuntua mummotouhulta, kunnes sitten iskee se influenssa, jonka pahimpina päivinä ei jaksa lähteä apteekkiin tai ruokakauppaan.

Sulakkeita, taskulamppu, kynttilöitä ja tulitikkuja kannattaa hankkia myös. Niillä saa valoa elämään, kun se sulake palaa tai tulee sähkökatko.

5.  Kilo- tai kappalehinnan katsominen

Tämä voi tuntua liian itsestään selvältä, ja siksi sen opettaminen nuorelle unohtuu: Kaupassa hinnat eivät ole aina sitä miltä ne nopeasti katsoen näyttävät. Samankokoisissa myslipaketeissa voi toisessa olla 400 grammaa mysliä, toisessa tuplasi enemmän.

Pakettien hintoja tärkeämpää on oppia aina katsomaan ja vertaamaan kilo- ja kappalehintoja.

6. Vessanpesuun oma rätti

Vessan pesemistä ei omassa kodissa voi vältellä kauan. Jos käsitiskiaine, mieto yleispuhdistusaine, wc-harja ja rätti ovat vessassa käytössä suunnilleen viikoittain, vessa pysyy yleensä perussiistinä.

”Monen muistisääntönä on, että vessanpöntön rätti on punainen: punainen hälyyttää, että tämä on likaisimman paikan rätti.”

On helppo oppia, että vessanpöntön pesua varten on oma pesurätti, jota ei käytä mihinkään muuhun ja jota säilytetään vessassa. Toinen rätti on muuta vessaa tai kylpyhuonetta varten. Niiden lisäksi ovat kodin muut yleisrätit.

”Monen käyttämä muistisääntö on, että vessanpöntön rätti on punainen: se hälyttää, että tämä on se likaisimman paikan rätti. Sitä kannattaa säilyttää vessassa kahdesta syystä. Siksi, että kun se on siellä lähellä, rättiin tulee tarttuneeksi herkemmin. Ja siksi, että bakteerit eivät leviä rätin mukana muualle.”

7. Tasa-arvo kotitöissä

Listan viimeisenä on ehkä kaikkein tärkein asia, joka kotoa muuttavan nuoren pitäisi osata: kotitöiden tasa-arvoinen jakaminen.

”Kun nuori oppii tekemään kaikenlaisia kotitöitä lapsuudenkodissaan, sekä töiden tekeminen että niiden jakaminen toisen kanssa helpottuu.”

”Tutkimusten mukaan kotitöiden jakaminen on edelleen parisuhteessa eniten riitoja aiheuttava asia. Vaikuttaa siis siltä, että sitä ei ole osattu opettaa”, Outi Mehto sanoo.

”Kotityöt ovat kaikkien perheenjäsenten asia, naisten, miesten ja lasten. Kun lapsi ja nuori oppii tekemään kaikenlaisia kotitöitä lapsuudenkodissaan, sekä töiden tekeminen itse että niiden jakaminen toisen kanssa helpottuu paljon.”

Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.