Osa lapsena luetuista kirjoista vei yöunet (sängyn yläpuolelle saattaisi ilmaantua kaamea leijuva pää), osa sai tekemään elinikäisen selibaattilupauksen.

1. Eric Maple: Noidan käsikirja

Hän heräsi ja näki veren tahriman pään leijuvan vuoteensa yläpuolella..."

Kun oli lukenut tämän ja kaikki muut "tarinat vampyyreista, aaveista ja oudoista voimista" kuvineen, ei uni tullut viikkokausiin.

Parhaan tärinän sai aikaan, kun kirjaan tutustui kaverin kanssa pelottavassa ympäristössä, kuten kylpyhuoneen lattialla taskulampun valossa.

2. Pohjolan poliisi kertoo

Kuvitettu kirjasarja kertoi todellisista rikoksista ja niiden tutkimisista kuvien kera. Jammu Siltavuori, hampaan uhriltaan vienyt hammasmurhaaja ja monta muuta henkilöä jäivät mieleen unohtumattomasti, vaikkei tapausten kauheutta voinutkaan täysin ymmärtää.

 

3. Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli

Tengilin sotilaat ja Katla-lohikäärme olivat kaameita sekä kuvissa että kertomuksessa, mutta surullisinta oli kuitenkin loppu. Rintaa puristi ahdistuksesta, kun pikkuveli otti Katlan liekin halvaannuttaman isoveljen selkäänsä ja hyppäsi kallionkielekkeeltä kuolemaan.

 

4. Lääkärikirjasarja

Mustavalkokuvat struumasta, tuhkarokosta, amputoiduista raajoista ja ”vähämielisistä” saivat uskomaan, että sairaus, onnettomuus tai vamma iskee omalla kohdalle kuin salama kirkkaalta taivaalta. Silti kuvia ei voinut olla katsomatta.

5. Oiva Paloheimo: Tirlittan

Kodin räjähtämisen jälkeen pyjama päällään ympäri maata harhailevan orpotytön tarina ahdisti turvattomuudellaan. Kun tyttö varastaa nälkäänsä tomaatin ja joutuu poliisiasemalle, hän tiedustelee: koska minut hirtetään?

 

6. Tiedon rajamailla

Valittujen Palojen tietokirja sisälsi kaameita, tositapauksina esiteltyjä kuvauksia muun muassa ufoista, haamuista ja noituudesta. Lukemisen jälkeen oli kammottavaa pelätä, koska lattiaan ilmestyy kuvia kuolleiden kasvoista tai auton takapenkille epäselvä hahmo ja yhteen liittyneet, rupiset kädet.

 

7. Kama Sutran sukulaiset

Vanhempien kätköistä koulun jälkeisinä joutilaina iltapäivätunteina kaivellut asentokuvin varustetut seksikirjat sisälsivät yksinkertaisesti too much information – ja saivat antamaan selibaattilupauksen loppuelämäksi.

 

8. Ulla-Maija Aaltonen: Kani ei osaa itkeä

Kuvaukset kosmetiikkateollisuuden koe-eläimistä, joiden silmiin tungettiin ripsiväriä, saivat vastustamaan kiivaasti kaikkia eläinkokeita. Illalla yksin sängyssä kanien kohtaloa kuvitellessa uho vaihtui itkuksi: kuinka paha maailma onkaan!

9. Heinrich Hoffmann: Jörö-Jukka

Peukalon imijältä leikataan peukalot pois niks ja naks, tulitikuilla leikkijä ei kukaan enää auttaa voi, jäljelle jää vain tuhkakasa ja kaksi itkevää kissaa. Opettavaisia tarinoita tuki kaamean realistinen kuvitus.

10. Christiane F.: Huumeasema Zoo

Liian aikaisin luettu, yksityiskohdilla maustettu tositarina huumenuoren elämästä sai pelkäämään, että sortuu itsekin huumeiden käyttäjäksi. Se tuntui tapahtuvan noin vain, olihan kirjoittajakin vasta 12-vuotias, kun alamäki alkoi.

Kirjamuistot on koottu Kodin Kuvalehden lukijoilta. Lisäksi aiheesta keskustellaan Vauva.fi:ssä.

 

 

 

Mitä teet ensimmäisenä mökillä, kun saavut sinne laittamaan paikkoja kuntoon talven jäljiltä? Useimmat keskittyvät siivoukseen ja haravoimiseen.

Siivouksen lisäksi on muutama muukin ainakin yhtä tärkeä asia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta kesämökki pysyy kunnossa.

1. Tarkista katto ja rännit.

Vuotava katto voi aiheuttaa isoja kustannuksia, kun vettä valuu väärään paikkaan. Siksi katon kunto on syytä tarkistaa joka kevät. Mikä tahansa katon materiaali onkin, se voi vanhemmiten – ja joskus uutenakin huonosti tehtyjen tiivistysten vuoksi – aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Pieni visiitti katolla maksaa vaivan: tarkista, että pellit ovat kunnolla kiinni, tiilet paikoillaan tai kattohuopa ehjä.

Myös rännit ansaitsevat huomiota. Metsäisellä mökillä niihin voi kertyä nopeastikin aikamoinen lasti neulasia ja lehtiä. Vaikka olisit tyhjentänyt rännit roskista syksyllä, muista tarkistaa tilanne myös keväällä.

2. Häädä pienet vieraat.

Hiiret jättävät mökeille usein siivottavia papanoita. Erilaiset pikkueläimet ja hyönteiset voivat myös jäädä mökille asumaan ja nakertaa rakenteita pilalle.

Muurahaisiakaan ei auta sääliä.

Jos talon sisä- tai ulkonurkasta löytyy esimerkiksi muurahaisia, niitä ei auta sääliä. Samoin hiiret kannattaa yrittää häätää tukkimalla niiden kulkureitit tai pyydystämällä ne vaikkapa hiirenloukuilla.

3. Pidä huolta hormeista.

Takkaa tulee polteltua ja saunaa lämmiteltyä mökkikaudella innokkaasti, mutta tämän ihanuuden huoltaminen jää helposti vähälle. Pidä kirjaa nuohoojan käynneistä ja huolehdi, että mökin hormit nuohotaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Säännöstä ei kannata lipsua, sillä hormin sisään kertyvä noki lisää nokipalon riskiä. Nuohooja voi myös tarkistaa hormin ja savupiipun juuren kunnon.

Suhtaudu takkaasi lämpimästi. Se ansaitsee hellää kohtelua.

Hormia kannattaa helliä myös sillä, miten lämmität: varsinkin kun mökki on talven jälijltä kylmä, on takan ja saunan lämmittäminen hyvä aloittaa pienillä puumäärillä. Näin estät myös halkeamien syntymisen.

4. Tarkista johdot.

Jos mökissä on majaillut kutsumattomia vieraita, niitä on saattanut talven aikana kiinnostaa mikä tahansa, mihin ne ovat ulottuneet. Käy siis läpi kaikki talon sisällä ja ulkopuolella kulkevat johdot sekä sähkölaitteiden omat johdot. Hiiri on saattanut nakertaa tuvan sohvan takana kulkevan johdon poikki ja ulkona kaapeleita on voinut jyrsiä jänis.

Jos epäilet jonkin johdon kuntoa, kutsu sähkömies.

+ Älä unohda!

Mökillä poltetaan avotulia ja kynttilöitä paljon enemmän kuin kotona, joten palovaara on selvästi isompi. Ota tavaksi tarkistaa palovaroittimien patterit joka kevät, äläkä unohda myöskään käsisammutinta nurkkaan: silläkin on säännöllinen tarkastusväli, jonka löydät sammuttimen kyljestä.

Mökille kannattaa hankkia myös sammutuspeite ja häkävaroitin. Ne voivat osoittautua elämäsi parhaaksi henkivakuutukseksi.

Lähteinä: omakotiliitto.fi, asumisterveysliitto.fi, if.fi

Aikuinen joutuu usein olemaan pitkän päivän sisällä. Siellä kökötetään ruudun ääressä, jäykistytään ja happikin loppuu. Tulee ihan ikävä koulun välitunteja! 

Lääkäri Pippa Laukka ehdotti hiljattain, että työpaikoilla kannattaisi järjestää välitunteja. Stressi ja uupumus vähenisivät ja asiat sujuisivat jouhevammin. Uusien tutkimusten mukaan jo muutaman minuutin liikkumisesta on hyötyä. Keho ja aivot virkistyvät.

Mainio idea! Ei mitään syytä vastustaa.

Eiköhän siis aleta järjestää välitunteja töissä! Tähän, kouluajoilta tuttuun tapaan:

  1. Valitaan välituntivalvoja. Hänelle laitetaan huomioliivi.
  2. Pukeudutaan rauhassa. Kun välitunti alkaa, pitää laittaa pipo päähän ja hanskat käteen. Kevätsää on arvaamaton. Ei saa juosta ulos.
  3. Pysytellään työpaikan piha-alueella. Tai ainakin pitäisi pysytellä. Jotkut voivat kyllä mennä salaa kauppaan tai kioskille ostamaan munkkia tai karkkia.
  4. Hypitään. Aikuisena kannattaa hyppiä vähintään yhtä paljon kuin lapsena: luut tykkäävät! Työpaikan pihalle pitää järjestää hyppynaruja ja twistejä sekä maalata hyppyruudut. Muistikin paranee, kun hoetaan hyppiessä vanhoja loruja: ”Nallekarhu, nallekarhu, astu sisälle. Niia, kumarra, potkaise! Kiljaise, pyöri ympäri.”
  5. Esitellään uusia vaatteita. Uutta kevättakkia ja Mic Macin farkkuja on ihana käyttää ja näyttää. Muista, ettet matki kollegaa ja mene ostamaan samanlaista! Jos ehdit jo ostaa, pidä samisvaatetta vain vapaa-ajalla.
  6. Leikitään väriä. Kaikki joilla on mustaa, joutuvat nostelemaan hartioita ylös alas 40 kertaa. Käytännössä melkein kaikki joutuvat.
  7. Kundit ja gimmat ovat omissa porukoissaan. Työpaikan piha-alueen reunamilla saattaa hengailla naapuriosaston kundeja, joita voi ujosti tsiigailla.
  8. Pelataan polttopalloa. Heitetään pallolla ringin sisällä olevia ihmisiä. Päähän ei saa heittää edes työkaveria, josta ei pidä! Pallon väistely on mahtavaa taukoliikuntaa jäykistyneelle kropalle, ja työporukan yhteishenki saattaa kohentua iloisen pallottelun tuoksinassa. 
  9. Hoidetaan vessa-asiat. Sinne voi tosin tulla jonoa, joten pitää rynnätä suoraan välkän alussa vessalle.
  10. Läpsytellään käsiä yhteen työkaverin kanssa. Taputusleikit ovat tärkeitä, koska ne kehittävät motoriikkaa ja ovat hyväksi hartioille. Läpsytelkää ensin kämmeniä vastakkain, sitten ristikkäin ja kiihdyttäkää tahtia! Esimies voi lyödä tahtia tamburiinilla.
  11. Mennään salaa tupakalle. Tätä ei tosin suositella, mutta nostalgiseen tunnelmaan silläkin voi joku päästä.
  12. Pelataan pistettä eli vinkkiä. Mennään autojen ja roskisten taakse piiloon, ja esimies yrittää löytää. Piilosta voi antaa muille käsi- tai valomerkkejä. Rohkein pelastaa kaikki juoksemalla omalle tietokoneelle ja huutamalla: ”Oma työpiste, kaikki pelastettu!”
  13. Katsastetaan kulkuneuvot. Keräännytään ihailemaan Jorman uutta bemaria, joka on maksanut varmaan miljoonan. Piilotetaan oma pyöräkypärä kiireesti, jos se on unohtunut pyöränkahvaan roikkumaan.
  14. Kävellään bestiksen kanssa käskynkkää. Työpaikan ympäri kävely bestiksen kanssa on ihanaa taukoliikuntaa. Samalla maailma paranee, kun voi puhua kaikki juorut, rakkausjutut ja työmurheet.
  15. Huomataan, ketkä pussailevat kulman takana. Työpaikan salarakkaille välitunti avaa uusia mahdollisuuksia.
  16. Hypitään laudalla. Katsotaan, ketkä ovat suunnilleen samanpainoisia ja laitetaan heidät seisomaan hyppylaudan eri päihin. Yritetään pysyä laudalla putoamatta. Samalla treenataan kätevästi keski-ikäiselle tarpeellista tasapainoa.
  17. Pyöritellään silmiä. Ensin oikean kautta ympäri, sitten päinvastoin, lisäksi pikaisia vilkaisuja ylös, alas, vasemmalle ja oikealle. Näyttöpäätteestä väsyneet silmät elpyvät. Katsellaan myös kauas maantielle ja tarkennetaan tiiliseinään lähelle. Onkohan ikänäkö jo pahentunut?
  18. Treenataan uusia pelejä. Jos ei joku lapsena leikkinyt, toiset voivat opettaa nyt pelaamaan maata, kymmentä tikkua laudalla tai tervapataa. Peleistä saa älyllisiä haasteita, jotka virkistävät toimistossa puuroutuneita aivoja: joudut juoksemaan tiettyyn suuntaan, väistelemään ja taktikoimaan. Otetaan kaikki mukaan!
  19. Pakkasella pysytään sisällä. Järjestäjä tarkistaa mittarista, onko yli 20 astetta pakkasta. Jos on, jäädään toimiston käytäville istumaan ja räplätään kännyköitä.
  20. Järjestäjän ei tarvitse lähteä ulos. Järjestäjäksi valittu tuulettaa toimiston ja kerää työpisteiltä likaiset kahvikupit, tyhjentää roskikset ja pyyhkäisee pölyjä. Välitunnin päätteeksi hän soittaa vaikka kännykän kelloa ja kerää kaikki reippailijat sisään.