Toistuvista painajaisista voi päästä eroon, mutta se vaatii sitkeää harjoittelua.
Toistuvista painajaisista voi päästä eroon, mutta se vaatii sitkeää harjoittelua.

Hätkähditkö taas hereille kauhu-unesta? Piinaako sama painajainen aina uudestaan? Psykologian professori neuvoo kaksi tutkittua keinoa, joilla pahoista unista voi päästä eroon.

Painajaisunet ovat uhkasimulaattoreita. Ne heittävät meidät öisin pahimpiin tilanteisiin, mitä aivot suinkin osaavat keksiä: hämärällä kujalla vaanii murhaaja, koti syttyy tuleen tai sinne yritetään murtautua väkivalloin.

Jos jotakin samantapaista tapahtuu valveilla ollessa, mieli on jo treenannut eri tapoja toimia.

Unennäkijän pitää päättää nopeasti, mitä hän tilanteessa tekee: lähteekö pakoon, piiloutuuko vai huutaa apua. Jos sitten käy huonosti ja jotakin samantapaista tapahtuu valveilla ollessa, mieli on jo treenannut eri tapoja toimia.

”Idea on sama kuin lentosimulaattorissa. Pilotti opettelee turvallisissa oloissa, mitä pitää tehdä, jos turbulenssi heittelee tai kone alkaa pudota. Tositilanteessa ei ole aikaa opetella”, kertoo psykologian professori Antti Revonsuo Turun yliopistosta.

Jäävätkö yöunet vajaiksi? Toimi!

Painajaiset toimivat siis hyödyksemme. Ne pakottavat meidät harjoittelemaan uhkaavia tilanteita turvallisissa olosuhteissa.

Mutta voi niistä olla vahinkoakin, jos ne aiheuttavat voimakasta ahdistusta ja pelkotiloja ja jos yöunet jäävät niiden takia jatkuvasti vajaiksi. Silloin niille on syytä tehdä jotain.

”Psykologiassa on kehitetty pehmeitä hoitoja, joita voi aivan hyvin kokeilla itsenäisesti. Niiden ideana on joko laimentaa painajaisen tuoma voimakas tunne tai opetella huomaamaan nukkuessaan, että tämähän onkin vain unta”, Antti Revonsuo kertoo.

Näin se käy:

Laimenna painajainen

  1. Pidä unipäiväkirjaa Varaa yöpöydälle kynä ja paperia tai läppäri. Kirjoita unesi ylös heti herättyäsi, ennen kuin alat tehdä mitään muuta: unet katoavat muistista nopeasti. Kirjaa kaikki yksityiskohdat, joita muistat. Kerää unia systemaattisesti joidenkin viikkojen ajan.
  2. Tutki unia Lue unimuistiinpanot läpi ja kiinnitä huomiota niiden tyypillisiin piirteisiin. Alkaako painajainen aina samasta paikasta tai tunnelmasta? Muuttuuko unen valaistus, kuuletko teräviä askelia tai painostavaa hengitystä? Toistuva piirre voi olla mikä tahansa.
  3. Tee mielikuvaharjoituksia Aloita rentoutumalla: heittäydy vaikka sohvalle ja pane lempimusiikkiasi soimaan taustalle. Mieti löhötessäsi painajaista ja ala muuttaa sen juonta miellyttävämmäksi. Mitä, jos pimeydessä vaanivalla murhaajalla ei olisikaan kädessään veistä vaan kukkakimppu? Kun teet mielikuvaharjoitusta tarpeeksi usein, painajaiset lievenevät ja niitä alkaa esiintyä harvemmin.

Kokeile selkounta

  1. Aloita unipäiväkirjasta Selkounien treenaaminen alkaa samalla tavalla kuin unien laimentaminenkin: pidä muutamien viikkojen ajan unipäiväkirjaa ja tutki, mitkä asiat painajaisissasi toistuvat. Selkouni tarkoittaa sellaista unta, jonka näkijä tiedostaa näkevänsä unta.
  2. Toista: tämä on unta Kun olet tunnistanut painajaisunien tyypilliset piirteet, toistele itsellesi valveilla ollessasi: kun näen tämän hahmon, maiseman tai tapahtuman, kyse on vain unesta.
  3. Kysy: unta vai totta? Ota myös tavaksesi kysyä itseltäsi valveilla ollessasi, onko tämä unta vai totta. Tee kysymisestä automaattista. Toista se mielessäsi aina, kun tapahtuu jotain erityistä.
  4. Nouse siivillesi Selkounien näkeminen ei ole helppoa, joten harjoittele sitkeästi. Jonain yönä saatat havahtua kesken unennäön: Hetkinen, onko tämä unta vai totta? Tuossahan on taas tuo tuttu hirviö, joten unta tämän täytyy olla. Nousen siis siivilleni ja lennän pakoon – tai otan hirviötä kädestä ja moiskautan sille suukon.
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.