Leena Tanskanen on 37-vuotias toimittaja, joka asuu Oulussa avopuolisonsa ja 5-vuotiaan tyttärensä kanssa. Leena erosi pitkästä liitosta viime talvena. Hän harrastaa lapsen potkulaudan vieressä juoksemista ja hänellä on tavoite: vähemmän varovaro- ja äläälä-huutoja.
Leena Tanskanen on 37-vuotias toimittaja, joka asuu Oulussa avopuolisonsa ja 5-vuotiaan tyttärensä kanssa. Leena erosi pitkästä liitosta viime talvena. Hän harrastaa lapsen potkulaudan vieressä juoksemista ja hänellä on tavoite: vähemmän varovaro- ja äläälä-huutoja.

SUORAT SANAT. On ihan ok etsiä onnea, avata ovia – tai olla yksin, jos suhde ottaa enemmän kuin antaa. Myös silloin, jos liitossa on lapsia, kirjoittaa Leena Tanskanen.

Oletko ajatellut lastasi? Tuohon kysymykseen sain vastata taajaan viime talvena, kun olin kertonut julkisesti avioeropäätöksestäni. Joka kerta totesin: Luuletteko, että en olisi asiaa miettinyt? Luuletteko, ettei tyttäreni onni olisi minulle tärkeintä? Kyllä. Olen ajatellut.

Olin miettinyt lapsen onnea paljon jo ennen eropäätöstä. Takaisiko tasapainon sellainen perhe-elämä, jossa on isä ja äiti, omakotitalo ja maalaustalkoot, kaksi autoa ja Kanarian-matkat – mutta kääntöpuolena puhumattomuutta, välttelyä, etäisyyttä, riitoja, terapiaa, ylitöitä, alisuoriutumista ja teatraalisia halauksia (näkikö lapsi, näkihän?)? Ei. Onko tämä se malli parisuhteesta, jonka haluan tyttärelleni antaa? Ei.

Perushyvä suhde voi riittää, mutta sen ei tarvitse.

Ei ole vääriä päätöksiä

Perushyvä suhde voi riittää, mutta sen ei tarvitse. On ihan ok etsiä onnea, avata ovia – tai olla yksin, jos suhde ottaa enemmän kuin antaa. Ei ole vääriä päätöksiä. On sinun elämäsi ja valitsemasi polku. Syyllisyyttä ei kannata kantaa. Meillä on siihen liian vähän aikaa.

Eronnut nainen on hyvä äiti

Huono äiti -tunteessa vellominen käy sydämen päälle ja vie yöunet. Ne ekat synttärit eron jälkeen, entisten sukulaisten säälinsekaiset katseet. Miten tässä nyt näin kävi? Huonouden tunteen voi jättää myös ensimmäinen eron jälkeinen neuvolakäynti, kun terveydenhoitaja (lapsen kuullen) toteaa: Mutta lapsihan vaikuttaa tasapainoiselta. Niin, kyllä. Uskon, että kun äiti on onnellinen, lapsikin on.

Eron jälkeen parisuhteesta on tullut toimiva ihmissuhde, itse asiassa parempi kuin avioliiton aikana. Kummallakaan ei ole tarvetta muuttaa toista, sopeutua, alistua tai paeta kohti omaa tilaa.

Ero voi tehdä myös hyvää. Lapsi hymyilee enemmän kuin ennen ja sanoo: ”Äiti rakastan sinua.” Minä taas kerron lapselle, kuinka hänellä on elämässään nyt paljon enemmän rakkaita aikuisia kuin ennen. Että hän on onnekas.

Huonosta parisuhteesta voi tulla hyvä ihmissuhde

Moni kärvistelee valjussa parisuhteessa ja yrittää parhaansa. Niin mekin teimme. Kaikki kivet kääntyivät terapiassa ja terapian ulkopuolella, mutta parisuhde ei koskaan muuttunut parisuhteeksi. Ei sellaiseksi kiintymyksen, kunnioituksen ja intohimon parityöskentelyksi, jota kumpikin toivoimme.

Eron jälkeen parisuhteesta on tullut toimiva ihmissuhde, itse asiassa parempi kuin avioliiton aikana. Kummallakaan ei ole tarvetta muuttaa toista, sopeutua, alistua tai paeta kohti omaa tilaa.

Nostalgia on sallittua

Etenkin pitkän parisuhteen päättyessä joudut rakentamaan itseäsi uudelleen. Kuka minä olen? Niin kauan olen elänyt toisen rinnalla, kanssa, kautta. Ei ole viisasta yrittää nollata mennyttä – historia on tehnyt sinusta sen, mikä olet.

Kaihon salliminen helpottaa eteenpäin menemistä. Älä kiellä itseltäsi outojakaan tunteita.

Liian vähän erojen jälkeen puhutaan kaihosta. En minä suhdetta kaipaa, mutta välillä ääntä, joka takkatulesta tuli sunnuntai­aamuna. Omenapuuta pihalla. Ympäristöä ja ihmisiä, joiden keskellä elin 17 vuotta. Kaihon salliminen helpottaa eteenpäin menemistä. Älä kiellä itseltäsi outojakaan tunteita.

Saat rakastua heti!

Se selittämätön tunne. Tässä se on. Ihminen, jonka olet juuri tavannut, mutta jonka tunnet heti läpikotaisin. Se oikea. Vaikka et häntä kohtaisikaan tai edes etsisi, on ok rakastua. Tiedät itse, missä vaiheessa tunteesi ovat.

Tuomitsijoita riittää aina. Myös niitä, jotka sanovat, että pitää toipua rauhassa. Toipua? Mistä – menneisyydestäkö? Erosta? Ei historia häviä eikä siitä tarvitse toipua. Me olemme yhä tässä kaikki. Nyt vain hitusen vahvempina ja avarampina kuin ennen.

Eronnut ja onnellinen

Leena, 37, erosi pitkästä avioliitosta: ”Pelkästään lapsen vuoksi ei pidä jäädä valjuun suhteeseen”

Onkohan niin, että nämä kovaäänisimmät jeesustelijat täällä ovat niitä, joiden sisällä on eniten vihaa, kateutta ja katkeruutta puolisoaan kohtaan? Niitä, joiden vuoksi niitä eroja syntyy, koska toisen ihmisen vapaus ja omanarvontunto on tallattu ja poljettu henkisen kaltoinkohtelun keinoin jo ajat sitten? Niitä, jotka tarvitsevat ympärilleen ihailijoita, loputonta omien tekojen esilletuontia koska muuten he eivät ole mitään. On helppoa vedota lapsiin, lapset ovat toimineet lyömä-aseena kautta...
Lue kommentti
Onnellinen

Leena, 37, erosi pitkästä avioliitosta: ”Pelkästään lapsen vuoksi ei pidä jäädä valjuun suhteeseen”

Hienosti kirjoitettu. Olen jo yli 50. Vanhemmat erosivat, kun olin 12 ja meitä alaikäisiä jäi äidille 3. Ennen eroa kotona ei ollut kivaa, kun kaikesta näki etteivät vanhemmat viihtyneet toistensa kanssa. Koti oli rauhallinen eron jälkeen ja välit molempiin pysyivät hyvinä. Ja huom!!! Meistä kaikista tuli täyspäisiä kansalaisia, myös vanhemmistamme😂Niin olisi tuskin käynyt, jos olisimme joutuneet teini-iän viettämään siinä ilmapiirissä. Äitimme oli viisas👍 Jotet kukkaset lopettakaa arvostelu ja...
Lue kommentti
Psykologi ja HUSin linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut mukana kehittämässä mustasukkaisuuden omahoito-ohjelmaa. Hän harrastaa veneilyä, body pumpia ja maailman menon ihmettelyä.
Psykologi ja HUSin linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut mukana kehittämässä mustasukkaisuuden omahoito-ohjelmaa. Hän harrastaa veneilyä, body pumpia ja maailman menon ihmettelyä.

Parisuhteessa mustasukkaisuuteen pitää hakea apua, jos aiheesta ei voida keskustella, sanoo psykologi Jan-Henry Stenberg.

Mustasukkaisuus voi pilata suhteen.

”Mustasukkaisuus voi olla hyödyllinen tunne, haitallinen tunne ja kaikkea siltä väliltä. Se voi auttaa jäsentämään omia tunteita ja keskustelemaan parisuhteen tilasta. Se voi antaa tietoa siitä, onko kaikki hyvin.

Eri asia on, mitä tiedolla tekee. Kiirehtiikö tutkimaan toisen puhelinta ja taskuja? Aiheeton mustasukkaisuus voi pilata koko suhteen.

Eri kulttuureissa mustasukkaisuus on erilaisessa asemassa. Pohjoismaissa mustasukkaisuutta ei yleisesti pidetä erityisen suotavana, mutta esimerkiksi Etelä-Amerikassa sitä ei juuri kyseenalaisteta. Joissakin maissa sitä pidetään jopa hieman romanttisena.

Evoluutiossa mustasukkaisuudella on järkevä paikka. Se on auttanut ihmistä säilymään ja suojellut reviiriä.”

Tunteet eivät ole vaarallisia.

”Kaikki tunteet ovat ok, niin kauan kuin niistä voidaan keskustella, niitä voidaan käsitellä eivätkä ne johda haitalliseen toimintaan. Suomessa on kuitenkin kohtuullisen paljon parisuhdeväkivaltaa, ja iso osa siitä johtuu mustasukkaisuudesta. Mustasukkaisuus on toisiksi yleisin henkirikoksen syy.

Äärimmäinen, patologinen mustasukkaisuus on harhaluuloisuutta. Se hallitsee ihmisen ajatuksia, vaikka siihen ei ole syytä. Ihminen voi olla niin mustasukkaisuuden riivaama, että tutkii koko ajan kumppaninsa tavaroita. Kun hän ei löydä mitään, hän tekee päätelmän, että kylläpä puoliso on taitava pettämään, ei taida olla eka kerta.”

Mieti, mitä taustalla on.

”Ihmiset käyttäytyvät mustasukkaisina eri tavoilla. Jos lapsuuden kiintymyssuhde on ollut välttelevä, kumppanistaan epävarma ja mustasukkainen ihminen vetäytyy. Jos taas kiintymyssuhde on takertuva, mustasukkainen käyttäytyminenkin on takertumista.

Luottamuksen ensimmäinen askel on ymmärtää, että mustasukkaisuudessa on kyse muustakin kuin parisuhteesta. Sen taustalla voi olla itsetunto-ongelmia, menettämisen pelkoa ja kykenemättömyyttä sietää epävarmuutta.

Mitä terveempää mustasukkaisuus on, sitä useammin sen taustalla on tunnistettua pelkoa parisuhteen menettämisestä. Se pystytään pukemaan sanoiksi ja siitä voidaan keskustella.”

Siitä voi oppia eroon.

”Mustasukkaisuus on nimenomaan tunne. Tunnetta ei voi muuttaa helposti, mutta sen taustalla olevia ajatuksia voi.

Jos mustasukkaisella ihmisellä on huono itsetunto, hän ajattelee helposti, että kumppani on kiinnostunut jostakin toisesta, koska tämä on vaikka lihaksikkaampi. Vainoharhaisen ajatuskulku taas on usein se, että kumppani on kiinnostunut toisesta, mutta on niin ovela, ettei aio myöntää sitä.

Apua kannattaa hakea silloin, kun mustasukkaisuus myrkyttää parisuhdetta, siitä ei voida keskustella ja se on toisen osapuolen mielestä aiheetonta.

Netistä löytyvä HUSin ja Väestöliiton mustasukkaisuuden omahoito-ohjelma auttaa tunnistamaan mustasukkaisuutta ja sen takana olevia mekanismeja ja työskentelemään niiden kanssa.

Kaikki mustasukkaisuus ei tarvitse psykoterapiaa tai pariterapiaa. Lievimmillään keskustelu parisuhteessa auttaa.”

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 18/2018.

Myös hieman toista näkökulmaa...

Psykologi: ”Mustasukkaisuus voi olla sekä hyödyllinen että haitallinen tunne”

Kysymys voi olla myös siitä että parisuhteet eivät saa riittävän hyviä olosuhteita voidakseen hyvin. Aika monesta harmaan alueen jutusta on tullut muka "normaalia", joista ei ole lupa olla eri mieltä leimautumatta hysteeriseksi. On muka pakko hyväksyä tosi paljon. Ihminen joutuu pitämään omana vikanaan jos pahoittaa mielensä kumppani nukkumisesta toisen vieressä, kumppanin uskoutumisesta jatkuvasti toiselle, "vain ystävän" kanssa saunomisesta ja matkailusta, lapsista toisen kanssa, firman...
Lue kommentti
Iida Mäkikallio, 25, työskentelee tunnetaito- ja vuorovaikutus­valmentajana. Hän opiskelee psykologiaa ja kouluttaa Filosofian Akatemia -yrityksessä. Iida ohjaa flow-joogaa ja harrastaa tanssia ja luonnonvesissä uimista.
Iida Mäkikallio, 25, työskentelee tunnetaito- ja vuorovaikutus­valmentajana. Hän opiskelee psykologiaa ja kouluttaa Filosofian Akatemia -yrityksessä. Iida ohjaa flow-joogaa ja harrastaa tanssia ja luonnonvesissä uimista.

Osaatko lohduttaa oikein? Ystävää tarvitaan kanssakulkijaksi, ei ongelman ratkaisijaksi.

Siedä epämukavuutta.

Toista lohduttaessa joutuu haavoittuvaan asemaan. Lohduttajan on etsittävä itsestään se paikka, jossa tuntee, miltä toisesta tuntuu. Jos omat hankalat tunteet ovat vaikeita kohdata, lohduttamisen voi kokea kiusallisena.

Parasta kuitenkin olisi, jos pystyisi vain sietämään toisen kipua.

Silloin lohduttaja voi haluta kääntää puheen iloisiin asioihin, ratkaista ongelman tai etsiä sille syyllisen. Parasta kuitenkin olisi, jos pystyisi vain sietämään toisen kipua. Riittää, että on paikalla ja ilmaisee toiselle, ettei hän ole yksin.

Pidä valokeila ystävässä.

Kun tarkoitamme lohduttaa, päädymme joskus kertomaan vielä kauheamman jutun tyyliin ”ei tuo vielä mitään, kun minulle kävi näin”. Jos puhut enemmän kuin lohdutusta kaipaava ystäväsi, tilanne on todennäköisesti mennyt vinksalleen. Valokeila on kääntynyt sinuun.

Joskus käy myös niin, ettei ystävän ongelma tunnu itsestä kovin vakavalta. Silloin lohduttaja saattaa pyrkiä luomaan perspektiiviä ja muistuttaa, että surevalla on kuitenkin terveytensä, työnsä tai parisuhteensa.

Ystävän kokemus voi olla erilainen kuin sinun kokemuksesi.

Niin ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä silloin toisesta voi tuntua, ettei kukaan ymmärrä hänen kipuaan.

Avain empaattiseen kohtaamiseen on ymmärtää toista hänen kokemuksensa kautta. Se voi olla erilainen kuin sinun kokemuksesi.

Et ole vastuussa olon paranemisesta.

Moni kokee epäonnistuneensa, jos ei osaa antaa neuvoja, jotka helpottaisivat apua kaipaavan oloa. Kukaan ei kuitenkaan ole vastuussa siitä, että toiselle tulee parempi mieli.

Lohduttaja on erillinen ihminen.

Tärkeintä on kulkea toisen rinnalla, jotta tämä uskaltaa tuntea ja olla kokemustensa keskellä. Lohduttaja on tilanteessa erillinen ihminen.

Mahdollisesti voit auttaa käytännön ­asioissa, mutta vasta, kun toisen tunne on kokonaan kuultu – kenties vasta seuraavana päivänä. Silloin voit kysyä vaikka näin: ”Haluaisitko, että mietitään yhdessä eri vaihtoehtoja?”

Älä vähättele ystävän mokia.

Joskus ystävä kaipaa apua häpeässään. Jos ystävä kertoo häpeävänsä jotain, mitä hän on vaikkapa möläyttänyt työkaverilleen, mitä teet? Väitätkö, että eihän tuo niin paha ollut? Sanotko niin, vaikka ystävä olisikin sanonut jotain todella satuttavaa?

Kaikki voivat epäonnistua ja tehdä tyhmiä asioita.

Vähättelyn sijaan olisi parempi todeta, että hitsi vieköön, nyt tuntuu varmasti pahalta, koska tuo ei kyllä mennyt nappiin.

Kaikki voivat epäonnistua ja tehdä tyhmiä asioita. Jos lohdutat vähättelemällä mokaa, ystäväsi saattaa esimerkiksi jättää pyytämättä anteeksi, vaikka olisi syytä.

Aina ei pidä halata.

Moni lohduttaja miettii, pitäisikö halata.

Jotkut eivät halua fyysistä kontaktia tunnekokemuksen keskellä. Toiset taas ehdottomasti tarvitsevat kosketusta ja paijaamista.

Yrityksen ja erehdyksen kautta voi oppia aistimaan, milloin on kosketuksen aika. Aina voi myös kysyä, saako halata.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 16/18.