Leena Tanskanen on 37-vuotias toimittaja, joka asuu Oulussa avopuolisonsa ja 5-vuotiaan tyttärensä kanssa. Leena erosi pitkästä liitosta viime talvena. Hän harrastaa lapsen potkulaudan vieressä juoksemista ja hänellä on tavoite: vähemmän varovaro- ja äläälä-huutoja.
Leena Tanskanen on 37-vuotias toimittaja, joka asuu Oulussa avopuolisonsa ja 5-vuotiaan tyttärensä kanssa. Leena erosi pitkästä liitosta viime talvena. Hän harrastaa lapsen potkulaudan vieressä juoksemista ja hänellä on tavoite: vähemmän varovaro- ja äläälä-huutoja.

SUORAT SANAT. On ihan ok etsiä onnea, avata ovia – tai olla yksin, jos suhde ottaa enemmän kuin antaa. Myös silloin, jos liitossa on lapsia, kirjoittaa Leena Tanskanen.

Oletko ajatellut lastasi? Tuohon kysymykseen sain vastata taajaan viime talvena, kun olin kertonut julkisesti avioeropäätöksestäni. Joka kerta totesin: Luuletteko, että en olisi asiaa miettinyt? Luuletteko, ettei tyttäreni onni olisi minulle tärkeintä? Kyllä. Olen ajatellut.

Olin miettinyt lapsen onnea paljon jo ennen eropäätöstä. Takaisiko tasapainon sellainen perhe-elämä, jossa on isä ja äiti, omakotitalo ja maalaustalkoot, kaksi autoa ja Kanarian-matkat – mutta kääntöpuolena puhumattomuutta, välttelyä, etäisyyttä, riitoja, terapiaa, ylitöitä, alisuoriutumista ja teatraalisia halauksia (näkikö lapsi, näkihän?)? Ei. Onko tämä se malli parisuhteesta, jonka haluan tyttärelleni antaa? Ei.

Perushyvä suhde voi riittää, mutta sen ei tarvitse.

Ei ole vääriä päätöksiä

Perushyvä suhde voi riittää, mutta sen ei tarvitse. On ihan ok etsiä onnea, avata ovia – tai olla yksin, jos suhde ottaa enemmän kuin antaa. Ei ole vääriä päätöksiä. On sinun elämäsi ja valitsemasi polku. Syyllisyyttä ei kannata kantaa. Meillä on siihen liian vähän aikaa.

Eronnut nainen on hyvä äiti

Huono äiti -tunteessa vellominen käy sydämen päälle ja vie yöunet. Ne ekat synttärit eron jälkeen, entisten sukulaisten säälinsekaiset katseet. Miten tässä nyt näin kävi? Huonouden tunteen voi jättää myös ensimmäinen eron jälkeinen neuvolakäynti, kun terveydenhoitaja (lapsen kuullen) toteaa: Mutta lapsihan vaikuttaa tasapainoiselta. Niin, kyllä. Uskon, että kun äiti on onnellinen, lapsikin on.

Eron jälkeen parisuhteesta on tullut toimiva ihmissuhde, itse asiassa parempi kuin avioliiton aikana. Kummallakaan ei ole tarvetta muuttaa toista, sopeutua, alistua tai paeta kohti omaa tilaa.

Ero voi tehdä myös hyvää. Lapsi hymyilee enemmän kuin ennen ja sanoo: ”Äiti rakastan sinua.” Minä taas kerron lapselle, kuinka hänellä on elämässään nyt paljon enemmän rakkaita aikuisia kuin ennen. Että hän on onnekas.

Huonosta parisuhteesta voi tulla hyvä ihmissuhde

Moni kärvistelee valjussa parisuhteessa ja yrittää parhaansa. Niin mekin teimme. Kaikki kivet kääntyivät terapiassa ja terapian ulkopuolella, mutta parisuhde ei koskaan muuttunut parisuhteeksi. Ei sellaiseksi kiintymyksen, kunnioituksen ja intohimon parityöskentelyksi, jota kumpikin toivoimme.

Eron jälkeen parisuhteesta on tullut toimiva ihmissuhde, itse asiassa parempi kuin avioliiton aikana. Kummallakaan ei ole tarvetta muuttaa toista, sopeutua, alistua tai paeta kohti omaa tilaa.

Nostalgia on sallittua

Etenkin pitkän parisuhteen päättyessä joudut rakentamaan itseäsi uudelleen. Kuka minä olen? Niin kauan olen elänyt toisen rinnalla, kanssa, kautta. Ei ole viisasta yrittää nollata mennyttä – historia on tehnyt sinusta sen, mikä olet.

Kaihon salliminen helpottaa eteenpäin menemistä. Älä kiellä itseltäsi outojakaan tunteita.

Liian vähän erojen jälkeen puhutaan kaihosta. En minä suhdetta kaipaa, mutta välillä ääntä, joka takkatulesta tuli sunnuntai­aamuna. Omenapuuta pihalla. Ympäristöä ja ihmisiä, joiden keskellä elin 17 vuotta. Kaihon salliminen helpottaa eteenpäin menemistä. Älä kiellä itseltäsi outojakaan tunteita.

Saat rakastua heti!

Se selittämätön tunne. Tässä se on. Ihminen, jonka olet juuri tavannut, mutta jonka tunnet heti läpikotaisin. Se oikea. Vaikka et häntä kohtaisikaan tai edes etsisi, on ok rakastua. Tiedät itse, missä vaiheessa tunteesi ovat.

Tuomitsijoita riittää aina. Myös niitä, jotka sanovat, että pitää toipua rauhassa. Toipua? Mistä – menneisyydestäkö? Erosta? Ei historia häviä eikä siitä tarvitse toipua. Me olemme yhä tässä kaikki. Nyt vain hitusen vahvempina ja avarampina kuin ennen.

Eronnut ja onnellinen

Leena, 37, erosi pitkästä avioliitosta: ”Pelkästään lapsen vuoksi ei pidä jäädä valjuun suhteeseen”

Onkohan niin, että nämä kovaäänisimmät jeesustelijat täällä ovat niitä, joiden sisällä on eniten vihaa, kateutta ja katkeruutta puolisoaan kohtaan? Niitä, joiden vuoksi niitä eroja syntyy, koska toisen ihmisen vapaus ja omanarvontunto on tallattu ja poljettu henkisen kaltoinkohtelun keinoin jo ajat sitten? Niitä, jotka tarvitsevat ympärilleen ihailijoita, loputonta omien tekojen esilletuontia koska muuten he eivät ole mitään. On helppoa vedota lapsiin, lapset ovat toimineet lyömä-aseena kautta...
Lue kommentti
Tehokkain ympäristöteko on kaiken turhan ostelun välttäminen, Outi Pyy sanoo.
Tehokkain ympäristöteko on kaiken turhan ostelun välttäminen, Outi Pyy sanoo.

Kankaat ovat laadultaan huonompia kuin ennen, mutta ihmiset myös pesevät vaatteita aivan liian usein, sanoo bloggaaja ja ompelija Outi Pyy.

Konepesu irrottaa mikromuovia vesistöihin.

Vaatteet ja muut tekstiilit aiheuttavat enemmän mikromuovisaastetta kuin vaikkapa kosmetiikka. Keinokuituvaatteesta irtoaa muovia jokaisella pesukerralla.

On harhaanjohtavaa demonisoida yksittäisiä materiaaleja kuten fleeceä. Kaikki keinokuidut – polyesteri, akryyli, polyamidi, elastaani – ovat muovia. Yhdessä autonrenkaista lähtevän muovin kanssa ne tuottavat suurimman osan maailman mikromuovipäästöistä.

”On harhaanjohtavaa demonisoida yksittäisiä materiaaleja.”

Huoleton pyykkäys saastuttaa.

Pääasia ei ole muovia sisältävien vaatteiden ostoboikotti vaan oikeanlainen vaatehuolto. Olennaista on vähentää keinokuituisten käyttövaatteiden pesua. Tuuleta niitä mieluummin tai laita muovipussissa pakastimeen pariksi päiväksi.

Myös ekologisen pyykinpesuaineen ja huuhteluaineen valinta on paljon merkittävämpi teko kuin se, jos jätät ruokakaupassa muovipussin ostamatta. Väkiviinaetikka on erinomainen ja edullinen huuhteluaine.

”Vähennä pesua. Tuuleta mieluummin tai laita pakastimeen pariksi päiväksi.”

Fleecevaatteenkin voi hankkia, jos sitä pesee vain harvoin. Voit myös ostaa Guppy­friend-pesupussin, joka on kehitetty mikromuovia päästävien vaatteiden pesemiseen. Pese vain täysiä koneellisia ja valitse kaupassa vaatteiden värit sen mukaan, että saat pestyä niitä yhdessä.

Tehokkain ympäristöteko on toki kaiken turhan ostelun välttäminen.

Elastaani vesittää kierrätyksen.

Melkein kaikki ketjuliikkeiden vaatteet sisältävät muutaman prosentin venyvää elastaania. Sen vuoksi vaatteiden kierrättäminen uusiksi kuiduiksi ja langaksi on käynyt hankalaksi.

Elastaanivaate kulahtaa helposti, eikä huonokuntoisena sovi edes hyväntekeväisyysjärjestölle lahjoitettavaksi. Siitä ei myöskään voi tehdä autoteollisuudelle kelpaavaa tekstiilimurskaa, toisin kuin sataprosenttisesta puuvillasta, polyesteristä ja villasta.

”Käyttöikää voi pidentää nypynpoistajalla.”

Jos välttämättä haluat ostaa pari prosenttia elastaania sisältävän vaatteen kuten aluspaidan, valmistaudu käyttämään se aivan loppuun. Käyttöikää voit pidentää esimerkiksi nypynpoistajalla.

Konepesemme vaatteet pilalle.

Kankaat ovat laadultaan huonompia kuin ennen, mutta ihmiset myös pesevät vaatteita aivan liian usein ja kestämättömästi.

Esimerkiksi neuleiden alla tulisi käyttää aluspaitaa, koske se suojaa päällimmäistä vaatetta hikoilulta.

Alusvaatteet, aluspaidat ja sukat ovat kulutustavaraa, ja niitä pitääkin pyykätä joka käytön jälkeen, mutta näkyville käyttövaatteille riittää usein tuuletus ja tahrojen poisto.

Farkut voi putsata pakastamalla.

Erään ruotsalaisen tutkimuksen mukaan farkkuihin ei kertynyt terveydelle haitallisia bakteereja, vaikka opiskelijat käyttivät niitä kolme kuukautta pesemättä ja pesemisen sijaan pakastivat niitä.

Lakanat sen sijaan kannattaa pestä kerran viikossa 60 asteessa.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 14/2018.

Outi Pyy

40-vuotias bloggaaja ja ompelija on keskittynyt kierrätysmuotiin ja suunnitellut asuja muun muassa Linnan juhliin. Outi asuu yksin mutta ymmärtää, että esimerkiksi lapsiperheissä ei ole aina aikaa paneutua yksittäisten vaatekappaleiden huoltoon.

Liisa Taipalus iloitsee tyttärensä Sulo-vauvasta. ”Rakastuin häneen jo silloin, kun tyttäreni kumppani odotti häntä.”
Liisa Taipalus iloitsee tyttärensä Sulo-vauvasta. ”Rakastuin häneen jo silloin, kun tyttäreni kumppani odotti häntä.”

Geenit ovat isovanhemmuudessa sivuseikka, sanoo sateenkaariperheen mummi Liisa Taipalus.

Lapsi on aina lahja.

Mummiksi voi tulla, vaikka lapsi perustaisi perheen samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa. Nykypäivänä se ei enää ole huolenaihe, keinoja löytyy hedelmöityshoidoista adop­tioon. Omalle tyttärelleni ja hänen puolisolleen Petralle syntyi tammikuussa ihana Sulo-poika, joka sai alkunsa kotona tehdyllä inseminaatiolla.

Naispareille vauvan saaminen on tietysti helpompaa kuin miespareille, mutta onhan kansanedustaja Jani Toivolalla lapsi ja ruotsinsuomalaisella Mark Levengoodilla kaksi. On hyvä, että on olemassa näitä julkisuuden henkilöitä esimerkeiksi.

Yksi asia on silti muistettava, vaikka miten toivoisi isovanhemmuutta: vauvan saaminen ei ole itsestäänselvyys, ei edes heteroparille. Joku ei saa lasta, vaikka kuinka haluaisi, ja joku toinen ei halua lapsia lainkaan.

Ei adoptiolapsissakaan ole suvun geenejä, mutta niin vain isovanhemmat rakastuvat heihin.

Geenit ovat sivuseikka.

Sulossa ei tietenkään ole tyttäreni geenejä, koska tyttären puoliso hänet synnytti. Silti rakastuin häneen ihan yhtä paljon kuin muidenkin lasteni lapsiin. Sulo oli minusta ihana jo silloin, kun hän vielä oli Petran vatsassa.

Ihan samahan se on adoptiolasten kanssa. Ei heissäkään ole suvun geenejä, mutta niin vain isovanhemmat rakastuvat heihin.

Kiusaamista ei voi ennustaa.

On turhaa murehtia erikseen sitä, että lapsenlapsi joutuisi koulukiusatuksi, koska kasvaa sateenkaariperheessä. Hirveä tosiasia on, että kiusaaja voi valita uhrikseen kenet tahansa. Ei siihen mitään syytä tarvita.

Tiedän, että tytär ja hänen puolisonsa tekevät kaikkensa, että Sulo saisi vahvan itsetunnon. Siinä me isovanhemmatkin voimme olla avuksi. Kun lapsi tietää olevansa rakastettu ja hänellä on hyvä turvaverkko, se auttaa häntä kestämään paremmin maailman tyrskyt.

Kysyin tyttäreltäni, tapahtuiko hedelmöitys kotona vai klinikalla. Sain suoraan kysymykseen suoran vastauksen.

Etsi oikeaa tietoa.

Kun kuulin Petran raskaudesta, kysyin tyttäreltäni, tapahtuiko hedelmöitys kotona vai klinikalla. Sain suoraan kysymykseen suoran vastauksen. Tietysti heillä olisi ollut oikeus olla kertomattakin.

Itse olen perushoitaja ja työskentelin 39 vuotta naistentautien polilla, jossa tehtiin myös hedelmöityshoitoja. Tiedän paljon inseminaatioista, mutta kaikille isovanhemmille ne eivät ole selviä asioita. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, oikeaa tietoa löytyy esimerkiksi sateenkaariperheet-sivustolta netistä.

Mummi saa hössöttää.

Kun Suloa odotettiin, kerroin ystävilleni, että tyttären perheeseen tulee vauva. Jotkut sitten kyselivät, että koskas tytär synnyttää. Minä korjasin, että ei hän synnytä vaan hänen puolisonsa. Kukaan ei oikeastaan ole kysellyt sen enempää, enkä minä lapsenlapsistani mitenkään julista.

Tosin miniäni Petran mielestä ei haittaisi, vaikka vähän julistaisinkin. Mummit saavat kuulemma hössöttää. Ja kun välimme ovat kaikin puolin kunnossa, tiedämme molemmat, mistä asioista puhutaan ulkopuolisille ja mistä ei.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 13/2018.

Liisa Taipalus

 

68-vuotias hollolalainen perushoitaja on eläkkeellä ja viiden lapsenlapsen mummi. Nuorin heistä on Sulo-vauva, jonka Liisan tytär ja tämän puoliso Petra saivat tammikuussa.