Säälittääkö kipata komeiksi kasvaneet pelargonit syksyllä roskikseen? Tuo ne sisään ennen pakkasia ja saatat yllättyä iloisesti.

Hoida pelargoneja näin

1. Pelasta ne pakkaselta.

Pelargonit pärjäävät pitkään syksyllä raikkaassakin ilmassa ulkona. Kun yöpakkaset uhkaavat, pelargonit kannattaa siirtää talvehtimaan ikkunalaudalle. Sen ansiosta ne voivat ilahduttaa vaikka vuosikausia.

2. Muista, että ne pitävät raikkaasta.

Pelakuut viihtyvät talven parhaiten kuivassa ja viileässä, esimerkiksi rappukäytävässä, kuistilla tai ikkunalaudalla. Sopivamman paikan puutteessa talvettaminen voi onnistua huoneenlämmössäkin.

3. Älä kiinnitä niihin liikaa huomiota.

Pelargonit kestävät paremmin kuivuutta kuin turhan runsaskätistä kastelua. Mitä kylmemmässä paikassa kasvit ovat, sitä vähemmän vettä ne kaipaavat.

4. Uudista ne keväällä.

Keväällä pelargonien pitkät versot leikataan ja kasveille vaihdetaan multa. Samalla voit napsaista pistokkaita lehtihangan alapuolelta. Jätä pistokkaisiin muutama lehti ja viitisen senttiä vartta ja istuta ne suoraan märkään multaan.

5. Tee niistä monivuotisia.

Omista pistokkaista vaalitut taimet sopivat kesällä vaikka mökkituliaisiksi!

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 19/2014.

Kun muut kukat ovat puutarhassa jo karistamassa kukkiaan, hortensia näyttää kyntensä ja puhkeaa komeaan kukintoon. Vielä nytkin on hyvä hetki tarttua lapioon ja istuttaa hortensia odottamaan kevättä.

Muhkeina huiskiloina kukkivat hortensiat hurmaavat syksyn kylmiin saakka. Hauskaa hortensioissa on se, että niiden kukinta kestää lisäksi kauan, köynnös- ja jalohortensialla parhaimmillaan jopa useamman kuukauden.

Heinäkuusta syyskuuhun kukkivat kuutamo- ja pallohortensia, lokakuulle jatkavat mustilan-, syys- ja tammihortensia. Jos haluat pihaasi hortensian, jonka kausi on erityisen pitkä, valitse syyshortensia.

Taimitarhalla käymistä varten on hyvä tietää, että oikeasti sen nimi on japaninhortensia, Hydrangea paniculata. Japaninhortensioita nimitetään usein syyshortensioiksi, vaikka moni lajike kukkiikin jo keskikesällä.

Hieno vaihtoehto on myös köynnöshortensia, jonka voi saada kiipeilemään pitkin seinää tai vaikkapa kiven päällä.

Kukinnot ovat vanhemmiten vaaleanpunaiseen vivahtavia. Kuihduttuaankin ne ovat koristeellisia.
Kukinnot ovat vanhemmiten vaaleanpunaiseen vivahtavia. Kuihduttuaankin ne ovat koristeellisia.

Hortensiat ovat näyttävyyden lisäksi helppohoitoisia. Nuoret taimet tarvitsevat säännöllistä ja runsasta kastelua, mutta vanhemmat vain kuivina aikoina. Kukinnan aikana veden tarve on suurin. Pensas menestyy lisäksi melko pohjoisessa, jopa viitosvyöhykkeellä saakka.

Jos olet vasta innostunut hortensioista ja haaveilet niistä pihaasi, katso tästä puutarha-asiantuntijan vinkit istutukseen.

Koska hortensia on viisainta istuttaa?

Syyshortensian voi oikein mainiosti istuttaa syksyllä, kun maa on kosteaa ja taimistakin näkee niiden kunnon hyvin. Syyshortensiat lähtevät melko myöhään kasvuun keväisin, joten silloin taimien elinvoimaa on vaikeampi arvioida.

Millaisessa paikassa ne viihtyvät?

Syyshortensiat on hyvä istuttaa aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan. Mullaksi sopii joko havu- ja rodomulta tai puutarhamulta - multaa on syytä hankkia, koska maan tulee olla sopivan hapanta. Kaiva noin puoli metriä syvä kuoppa, lisää puolet uutta multaa ja puolet pohjamaata ja istuta kasvi. Muista kastella se kerran kunnolla, jotta taimi alkaa juurtua. 

Kukkiiko se jo ensi kesänä?

Ne tekevät vähän kuin malliksi muutaman kukan jo ensi kesänä. Keväällä kannattaa lannoittaa hortensiaa yleislannoitteella ja syksyllä syyslannoite puolestaan parantaa seuraavan vuoden kukintaa. Talveksi kukinnot voi leikata pois, jotta oksat eivät repeydy lumen painosta.

Miten hortensiaa pitää jatkossa hoitaa?

Jos sille tekee keväisin hoitoleikkauksen, sen saa säilymään tasapainoisena ja kukinnan näyttävänä. Lajikkeita on kuitenkin erilaisia: toiset kukkivat saman vuoden versoista, toiset edellisen vuoden versoista. Saman vuoden versoista kukkivat leikataan noin puolestavälistä poikki, mutta edellisvuoden versoilla kukkivia ei pidä leikata lainkaan – muuten menettää koko kukinnot.

Asiantuntijana puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio Kekkilästä.

Tyrnin kirpeät marjat ovat parhaimmillaan ensipakkasten jälkeen. Täysin kypsinä ne on myös helpointa kerätä.

Istuta tyrni pihaan, osta marjoja kaupasta tai kerää niitä julkiselta paikalta luonnosta. Tyrniin tutustumiseen on ainakin kolme erinomaisen hyvää syytä.

1. Se on valtavan terveellinen.

Mustaherukan, mustikan ja monen muun marjan hyödyistä on kerrottu ja tiedetään, mutta harva tietää, että tyrni on luonnonvaraisista marjoista ravintorikkaimpia. Siitä saa paljon C- ja E-vitamiinia, kuituja ja hyviä rasvahappoja.

Sato kypsyy yleensä syyskuun alusta lähtien, ja satokausi jatkuu lokakuun ajan. Pensaan tiheys ja piikkisyys vaihtelevat lajikkeen mukaan. Terveelliset marjat kannattaa poimia suojakäsineiden kanssa, sillä ne sijaitsevat aivan kiinni oksissa ja vielä piikkien välissä. Oksia voi kopautella kepillä, jotta marjat saa putoamaan esimerkiksi lakanalle maahan.

2. Se on helppo kasvi.

Tyrnin voi istuttaa karuunkin maahan. Parhaiten se viihtyy esimerkiksi hiekka- ja sorarannoilla, mutta pärjäilee myös kosteassa tai kuivassakin paikassa. Kaiken lisäksi tyrni kasvaa tyytyväisenä, vaikka sitä ei olisi jatkuvasti leikkaamassa.

3. Se on upean kaunis.

Tyrni tuo pihapiiriin aivan omaa hohtoaan. Lehdet ovat hohtavan hopeiset, marjat pirteän oranssit. Pensas kukkii kauniin kellanvihrein kukin ennen lehtien puhkeamista toukokuussa. Ja komeakin se on: vanhat tyrnipuskat voivat olla jopa useamman metrin korkuisia.

Lähteet: Puutarha.net, Arktiset aromit.