Jos läheinen jatkuvasti kyseenalaistaa mielipiteesi, on syytä olla varuillaan. Paras keino vähättelyä vastaan on itsetunnon vahvistaminen.

Elokuvassa Kaasuvalo aviomies päättää vakuuttaa vaimonsa siitä, että tämä on hullu. Osana hankettaan mies tekee pieniä muutoksia parin kodissa, muun muassa himmentää kaasulamppuja.

Kun vaimo huomauttaa asiasta, mies väittää kiven kovaan, ettei mitään ole tapahtunut. Vähitellen nainen alkaa epäillä omia havaintojaan ja mielenterveyttään.

Elokuvasta on levinnyt käyttöön sana kaasuvalottaminen. Sillä tarkoitetaan varsinkin lähisuhteissa ilmenevää manipulointia ja vähättelyä, jonka tarkoitus on saada toinen tuntemaan itsensä yliherkäksi, typeräksi tai jopa hulluksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pitkään jatkuessaan vähättely nakertaa ihmisen luottamusta omiin havaintoihinsa, tunteisiinsa ja järkeensä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Jos omat havainnot toistuvasti kielletään ja sanotaan, että eivät asiat noin ole, ihminen oppii ajattelemaan, että vika on itsessä", psykoterapeutti Hanna Kaurismäki toteaa.

Jos joku määrittelee sinut toistuvasti vialliseksi, alat pikkuhiljaa uskoa siihen itsekin.

Vähättely voi näkyä pienissäkin asioissa ja kohdistua myös tunteisiin. "Ethän sinä nyt voi noin kokea" tai "Olet vain yliherkkä" ovat tehokkaita lauseita, jos haluaa saada henkilön kokemaan tunteensa vääriksi. Esimerkiksi uskottomuusepäilyihin on helppo vastata leimaamalla puoliso vainoharhaiseksi tai neuroottiseksi.

"Jos kumppani määrittelee sinut toistuvasti tietynlaiseksi, vaikka jotenkin vialliseksi, alat pikkuhiljaa uskoa määritelmään itsekin", Kaurismäki sanoo.

Epävarmuus altistaa vähättelylle

Vähättelijä käyttää erilaisia keinoja, jotka nakertavat läheisen itsetuntoa. Hän saattaa kiistää toisen näkökulman ylimieliseen tai pilkalliseen sävyyn. Oman kantansa hän esittää niin itsevarmasti, että sitä on vaikea olla uskomatta.

Manipuloiva läheinen saattaa nostaa tuekseen menneitä tapahtumia, joiden yksityiskohtia hän vääristelee niin hienovaraisesti, että on vaikea todistaa hänen olevan väärässä.

Ääritapauksessa manipuloija harjoittaa henkistä väkivaltaa ja sitten kiistää tekonsa sanomalla: "Sinä vain kuvittelet".

Hanna Kaurismäki muistuttaa, että manipulointi on hienovarainen prosessi ja kierre, johon ei päädytä hetkessä. Manipuloinnille altistavat epävarmuus ja huono itsetunto. Jos lapsena joutuu jatkuvasti vähätellyksi, on alttiimpi sille aikuisenakin.

"Lapsi saattaa huomata vanhempansa olevan vihainen. Jos vanhempi aina kiistää lapsen havainnot ja syyttää tätä yliherkäksi, lapsi uskoo eikä vähitellen enää luota havaintoihinsa."

Vähättelijä on itse rikki

Melkein kaikki kokevat läheisissä suhteissaan joskus vähättelyä. Ongelmallista siitä tulee, jos se on jatkuvaa ja tarkoituksellista.

Pitkäaikainen vähättely voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Jos omat mielipiteet jatkuvasti kyseenlaistetaan, ihminen alkaa itsekin uskoa olevansa aina väärässä.

Oikeat, todetut mielenterveysongelmat ovat erinomainen ase vähättelijälle: lähes mitä tahansa voi lopulta kuitata oireeksi toisen ongelmista.

Luotettava ihminen ei vähättele toisten tunteita.

Vähättely voi aiheuttaa noidankehän, josta pois pääseminen saattaa tuntua hankalalta. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole.

"Paras keino itseluottamuksen heikennysyrityksiä vastaan on itseluottamuksen vahvistaminen. Älä anna uskon omaan arvostelukykyysi horjua, vaikka toinen olisi jatkuvasti eri mieltä tai yrittäisi vaikuttaa mielipiteisiisi. Tuo rohkeasti ajatuksesi esiin. Muista, että ne ovat arvokkaita", Kaurismäki sanoo.

Hän muistuttaa, että manipuloija on usein kärsivä ja rikkinäinen ihminen.

"Hän kohdistaa omat alemmuudentunteensa toiseen. Koska hän tarvitsee jatkuvaa tukea, hän yrittää alistaa toiset oman persoonansa jatkeeksi."

Hyvään ja kunnioittavaan ihmissuhteeseen jatkuva vähättely ei kuulu. Sen kohteeksi joutunut voi saada apua keskusteluista läheistensä sekä ammattiauttajien kanssa. Silloin toiset ihmiset ikään kuin toimivat peilinä, joka näyttää itsestä eri kuvan kuin vähättelijä.

Vierailija

Minä olen vähättelyn kohteena työpaikallani. Lähiesimies joka minulla oli aiemmin sekä työkaverit. Nyt tilanne jatkuu edelleen uuden lähiesimieheni kanssa samalla kaavalla. Minut syyllistettiin että en osaa/halua toimia uusien työkavereiden kanssa. Sanoin ettei pidä paikkansa. Kerroin että olen havainnut toistuvasti saman käytösmallin. Ensimmäinen työvuoro on ok seuraavan kerran "tiedetään" minusta jotain, pitkät katseet ja välttely, rohkaistutaan ja aletaan naureskella porukalla, vältellään/ lopetetaan yhteistyö. Lopputulos on että porukka on sulauttanut uuden tulokkaan samaan malliin kuten aiemmatkin. Olen yrittänyt päästä pois mutta koska haluan säilyttää lomani olen sidottu samaan työporukkaan vaikka tarjolla olisi muutakin, sinne minua ei oteta. Näin minut pidetaään hiljaisena. Ja sama jatkuu. Olisin jo rekan alla jos en olisi näin vahva kuin mitä olen.

Hei nimimerkki Vierailija, jopa kuulostaa kurjalta! Oletko hakenut apua ja yrittänyt kertoa tilanteesta ihan ulkopuolisille? Työsuojeluvaltuutettu on ainakin sellainen ihminen, jolla on velvollisuus puuttua ongelmiin, samoin esimiehellä. Jos työpaikan sisältä ei tunnu löytyvän apua tai tukea, otathan yhteyttä vaikka terveyskeskuksen psykologiin tai seurakuntaan, tarvitset varmasti toisen mielipiteitä ja tukea sekä kuuntelijan. Voimia ja toivotaan, että tilanne muuttuu!

Sisältö jatkuu mainoksen alla