Yksi ihminen ei pelasta maailmaa, mutta edes jotain voi tehdä paremmin. Vähennetään vaikka aluksi muovihiukkasia merestä.

Kuka meistä heittelisi mereen muovipusseja kalojen ja lintujen surmaksi? Kukaan ei tunnusta.

Entä kuka ripottelisi sinne pikkuruisia muovin palasia, joita popsivat ensin kala- ja simpukkaparat ja lopulta me ihmisetkin? Minä olen tehnyt niin aina, kun olen kuorinut ihoani.

 

Mikromuovihiukkaset ovat niin pieniä, ettei silmä niitä erota eivätkä vedenpuhdistuslaitokset kykene niitä poistamaan. Mikromuovia käytetään esimerkiksi ihon kuorinta-aineissa.

Onneksi homma hoituu ilman muoviakin. Luomuin keino on hunaja: levitä sitä kasvoille vaikka saunassa, hiero lempeästi ja huuhdo pois.

Jotkut käyttävät kuorintaan myös kookosöljyyn sekoitettuja kahvinpuruja, sokeria, suolaa tai vehnä- tai kauraleseitä. Niiden kanssa on vain varottava, ettei viemäri jymähdä tukkoon.

Ja on nykyisin saatavilla myös virallista kosmetiikkaa, jossa ei ole mikromuoveja. Niiden käyttö on kielletty muun muassa Joutsenmerkkiä eli pohjoismaista ympäristömerkkiä kantavassa kosmetiikassa.