Nämä viisi asiaa yhdistävät nettivihaa ja rattiraivoa – ja näin niihin kannattaa suhtautua.
Rumat, raivokkaat sanat netin keskustelupalstalla. Torven tööttäys ja keskisormen vilautus liikenteessä. Nettivihaan ja tiekiukkuun on vaikea olla törmäämättä. Asiantuntijat kertovat, mitä yhteistä niillä on ja miten vihamielisyyteen kannattaa suhtautua.
1. Kiukku kertoo kiukuttelijasta
Älä ota itseesi, vaikka kiukku kohdistuisi sinuun. Luultavimmin syy vihaan on vihaajassa itsessään.
”Jokainen ottaa oman luonteensa mukaan myös auton rattiin. Jos on helposti kiihtyvää sorttia, on sitä myös liikenteessä”, sanoo liikennepsykologian dosentti Sirkku Laapotti.
Sama pätee käytökseen netin keskustelupalstoilla.
”Motiivien kirjo huonoon käytökseen on netissä yhtä laaja kuin netin ulkopuolellakin. Joku ajaa omaa ideologiaansa. Jotakuta ärsyttää se, mitä edellisissä viesteissä sanotaan, ja hän reagoi siihen. Jotakuta ärsyttää jokin ihan muu, ja hän purkaa viesteissä kiukkuaan, jolle ei ole keksinyt muuta lievitystä”, sanoo nettivihaa tutkinut Pekka Räsänen Turun yliopistosta.
2. Isoin meteli ei tule enemmistöstä
Älä lannistu, vaikka joskus tuntuu että huono käytös on ottanut maailmassa vallan. Ei se ole. Suuri enemmistö on edelleen kunnon väkeä.
”Nettihuuteluun pätee sama kuin luokkahuoneeseen. Muutama hölösuu saa aikaan ison metelin. Netissä kymmenen prosenttia käyttäjistä tuottaa 90 prosenttia älämölöstä. En todellakaan sanoisi, että meillä on vihaajakansa, joka laajoin joukoin nyt kirjoittaa ilkeitä viestejä”, sanoo Pekka Räsänen.
”Vaikka ilmiöstä puhutaan paljon ja moni sen tunnistaa, liikenneraivon rajut ilmentymät ovat onneksi erittäin harvinaisia” , sanoo Sirkku Laapotti.
3. Väsymys ja alkoholi ruokkivat vihaa
Helpoin tapa vähentää törkykirjoittelua olisi asentaa tietokoneeseen alkolukko.
”Nettiraivoon pätee sama kuin muuhunkin häiriökäyttäytymiseen. Se lisääntyy yön pimeinä tunteina, kun ihmiset ovat väsyneitä ja humalassa. Ihan kuten yöllä nakkikioskin jonossa”, kuvailee Pekka Räsänen.
Liikenteessäkin väsymys madaltaa ärsyyntymiskynnystä ja heikentää itsehillintää. Alkoholin sopimattomuus liikenteeseen on kirjattu tieliikennelakiin.
4. Anonyymi tila yllyttää ylilyönteihin
Jos ei halua pahoittaa mieltään pahansuovilla viesteillä, ei kannata lukea keskustelupalstoja, joille voi kommentoida nimettömästi.
”Niillä kielenkäyttö on raaempaa. Harva syytää suoria törkeyksiä omalla nimellään ja naamallaan omille kavereilleen Facebookissa. Toki sieltäkin puuttuvat kasvokkaisen kanssakäymisen sanattomat säännöt, kuten että vanhempaa ihmistä kuunnellaan kunnioittavasti”, sanoo Pekka Räsänen.
Myös autoilijoiden huonoa käytöstä selittää joskus se, että inhimillisen vuorovaikutuksen lainalaisuudet eivät oman auton sisällä tunnu pätevän.
”Auton peltikuoren sisällä syntyy illuusio nimettömästä, yksityisestä tilasta, jossa kaikenlaiset reaktiot on helpompi päästää valloilleen kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa. Toista ihmistä ei välttämättä edes näe”, Sirkku Laapotti kuvailee.
5. Viha lisää vihaa
Vaikka toisten käytös sosiaalisessa mediassa tai liikenteessä suututtaa, vihaan ei kannata vastata vihalla. Siitä tulee vain entistä surkeampi olo. Kodin Kuvalehden kyselyssä ihmiset kertoivat, miltä netin sanasotaan osallistuminen tuntuu.
”Epätoivo. Pelko. Hätä siitä, etta joku vastapäätä voi ajatella asioista tavalla, joka sotii kaikkea järkeä vastaan.”
”Olen edelleen vihainen, kun rautalangasta väännetty faktatieto ei mene perille.”
Myöskään rattiraivoon sortuminen ei paranna omaa oloa. Näin kuvaili tuntojaan eräs lukija Kodin Kuvalehden kyselyssä:
”Paras herätys omalle liikenneraivolle oli, kun näin toisen raivoavan niin, että liikennevaloissa hän hyppäsi autosta ulos puimaan nyrkkiä. Koko ajan suu kävi ja kävi vielä pitkään autossakin. Näin tämän tapauksen, kun sattui olemaan viereinen auto. Hän siis pui nyrkkiä autokoulussa olevalle, kolmio perässä ajavalle. Ajattelin, että apua! Minusta ei saa koskaan tulla tuollaista.”
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
