Aina ei tarvitse olla vahva eikä kaikkea ole pakko jaksaa. Psykologi Heli Nurmi listasi viisi vinkkiä rennompaan asenteeseen.
1. Harjoittele hellittämistä.
Mieti, mitä käytännössä tarkoittaisi, että ottaisit tänään rennommin. Mitä sallisit itsellesi? Olisiko se toimintaa vai lepoa?
Aina aivot eivät anna lupaa hellittää. Käy vaikka sängylle pitkäksesi 20 minuutiksi ja tietoisesti päästä irti kaikista “pitäisi” ja “täytyisi”-ajatuksista.
2. Ota rennommin töissä.
Töissäkin voi opetella tekemään asioita toisin ja ottamaan rennommin. Muistathan tauot? Järjestä jatkuvan suorittamisen oheen lepoa ja palautumista. Pienen levon jälkeen ajatus kulkee joutuisammin.
3. Altistu epätäydellisyydelle.
Maailma ei tule tekemällä valmiiksi, joten sinunkin kannattaa opetella sietämään keskeneräisyyttä. Siedätä itseäsi sille, että tehtäväsi ei tule saman tien valmiiksi. Lähde töistä ajoissa, vaikka työ jäisi kesken. Yritä päästä siitä, että teet asiat ylitunnollisen tarkasti ja täydellisesti.
Kotona harjoittele epätäydellisyyttä vaikka heittämällä takki keskelle lattiaa!
4. Puhu itsellesi lempeästi.
Luovu suorittajapuheesta ja puhu itsellesi myötätuntoisesti ja lempeästi. Jos se ei tunnu luonnistuvan, mieti vaikka mitä sanoisit parhaalle ystävällesi.
5. Matki rentoja tyyppejä.
Onko ystäväpiirissäsi tai töissä joku, joka saa hommat hoidetuksi, mutta suhtautuu elämään ja itseensä hieman rennommin? Hyvä. Ota hänestä mallia!
Minä olen saanut geeniperimänä saamattoman ja laiskan, sekä mukavuudenhaluisen luonnon.Lähes kaiken voi siirtää huomiseen.Siksi ei koskaan häiritse takki tuolilla tai pyykkivuori.
Onneksi opin nopeasti, siten menestyminen koulussa vaati vain hieman työtä ja keskikertaisuus ei mitään, ainoastaan paikalla olemisen.
Koko elämäni olen ottanut rennosti, esim. lukemalla romaania aamuyöhön, vaikka aamulla oli tentti.Laadukkainta aika oli silloin kun luin lapselleni.Sitä olisin voinut jatkaa loputtomiin.
Lapsena minua "arvosteltiin" jatkuvasta lukemisesta, vaikka ehdin myös urheilla paljon.
Rentouteen kuulu mielestäni myös kyky ottaa asiat sellaisina kuin ne ovat ja jollei niitä voi muutta, mitä sitten? Silloin säästyy paljolta stressiltä.Se mitä minä jostakin ajattelen on hyttysen inahdus maailmankaikkeudessa, miksi siis välittäisin muiden mielipiteistä.
Olen kuullut itsestäni mm. "häpeämätön" luonnehdinnan ja kommentteja "et voi tehdä niin" tai "sinun pitää tehdä näin".Kuka niin sanoo? Teen niinkuin haluan!Matkustan vaikka maailman ääriin tai makaan koko päivän vuotessa ja luen.Koen olevani etuoikeutettu.
Opin jo lapsena siihen että ahkeruutta arvostettiin suuresti.Minua myös kehuttiin ja kiitettiin ahkeruudesta.Ei siinä mitään,hyvältähän se tuntui mutta jostakin kehittelin päähäni sellaisen ajattelumallin että aina täytyy tehdä jotakin,olla ahkera.Muutenhan ihminen on laiska.Sana laiska edusti minulle melkein kirosanaa,niin kamala sana se oli.Minun onkin ollut pakotettava itseni lepäämään eli "laiskottelemaan." (Hui,mikä sana!)Vieläkin koen joskus huonoa omaatuntoa kun otan rennosti.Tosin vaivoja on tullut jo sen verran että on ollut pakkokin hellittää.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
