Sinilevä voi aiheuttaa myrkytysoireita. Siksi siinä ei pidä uida, eikä sitä saa käyttää löylyvetenäkään. Huolehdi myös, ettei lemmikki juo sinileväistä vettä.
Sinilevä voi aiheuttaa myrkytysoireita. Siksi siinä ei pidä uida, eikä sitä saa käyttää löylyvetenäkään. Huolehdi myös, ettei lemmikki juo sinileväistä vettä.

Sinilevä huolestuttaa kesäisin: miten sinilevän erottaa muista levistä? Lue asiantuntijan vinkit.

Varoituskylttejä sinilevästä saattaa nähdä yleisillä uimarannoilla, mutta muualla pitää itse arvailla levän lajia. Jos vedessä näkyy kelluvan outoja palleroita, millä voi tietää, mitä levää ne ovat?

”Sinilevä on aina vapaasti vedessä kelluvaa. Viherlevät ja piilevät ovat sen sijaan useimmiten kiinni kasveissa, kivissä tai laiturirakenteissa”, kertoo Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suunnittelija Reima Leinonen.

Levän lajia voi itse testata. Yksi keino on ottaa vettä lasiin ja antaa sen seisoa rauhassa noin tunnin ajan. Sinilevän tunnistaa siitä, että se nousee pintaan. Jos vesilasin pinnalla siis on vihreitä hiukkasia, kyse on sinilevästä. Painuvatko muut levälajit pohjaan?

”Viherlevä painuu pohjaan aina, ja niin tekee myös kuollut sinilevä. Sinilevä, joka on kasvuvaiheessa, jää veden pintaan. Kuollut ja hajonnut sinilevä vajoaa yleensä pohjaan, koska kasvusolujen sisältämät kaasurakkulat ovat päässeet soluista ulos. Ne eivät siis enää kannattele levää, Leinonen selventää.”

Toinen tapa testata vesistön puhtautta on käyttää höyläämätöntä lautaa eli sahalautaa, joka on pinnaltaan karheaa. Lautaa pitää kastella vedessä.

”Jos sen kastaa sinileväiseen veteen, se vaihtaa väriä. Siihen tarttunut vihreä levämassa muodostaa kuivuessaan turkoosin värin”, Reima Leinonen vinkkaa.

Myös hiekkarannalle ajautunut sinilevämassa muodostaa turkoosinvärisen vyön kuivuessaan.

Vielä yksinkertaisempi on keppitesti: Kokeile epäilyttävää vettä kepillä. Jos levä ei jää keppiin, vaan hajoaa hippusina veteen, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.

Leinonen kertoo, että loppukesästä veden pinnalla voi olla myös beigenruskeita ruostesienen itiöitä.

Suomen ympäristökeskus toteuttaa leväseurantaa viikoittain. Tästä voit tarkistaa tuoreimman tilanteen.

 

Mustikat paitsi maistuvat taivaallisilta myös edistävät terveyttämme monin tavoin.
Mustikat paitsi maistuvat taivaallisilta myös edistävät terveyttämme monin tavoin.

Supermarja mustikka on mitä terveellisin metsien aarre – siitä on paljon tutkimustietoa. Lue tästä, miten monin tavoin mustikka tekee sinulle hyvää.

1. Mustikka on vitamiini- ja ravintoainepommi.  

Mustikka sisältää magnesiumia, mangaania ja sinkkiä ja esimerkiksi B-, C- ja E-ryhmän vitamiineja. Supermarjassa on myös runsaasti kuitua.

2. Mustikka parantaa näköä.

Mustikka voi parantaa erityisesti silmänpainetautipotilaiden ja likinäköisten näkökykyä. Mustikka voi myös lieventää näyttöpäätetyön aiheuttamaa silmien väsymistä.

3. Mustikka voi edistää sydän- ja verisuoniterveyttä.

Mustikka voi vähentää valtimojäykkyyttä ja alentaa verenpainetta, joten mustikka vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. 

Mustikan sisältämät flavonoidit saattavat vähentää sydänkohtausten riskiä

4. Mustikka lieventää matala-asteista tulehdustilaa.

Säännöllinen mustikan käyttö lieventää matala-asteista tulehdustilaa. Matala-asteinen tulehdus liittyy moniin yleisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Mustikka myös alentaa aterianjälkeistä insuliinin nousua.

5. Mustikka parantaa muistia.

Mustikoiden syöminen on hyväksi aivoterveydelle. Se parantaa muistia ja aivojen kognitiivista toimintaa ja ehkäisee ikääntymiseen liittyviä ongelmia.

6. Mustikka pienentää syövän riskiä.

Mustikoiden sisältämät flavonoidit ovat antioksidantteja ja alentavat muun muassa syöpien riskiä ja tulehduksellisia reaktioita.

Juominen on paras ensiapu, kun helle korventaa. Mutta tiesitkö, että loputtomiin ei kannata lipittää pelkkää vettä?

Särkeekö päätä? Tarvitset lisää nestettä

Tarvitset normaalioloissa pari litraa nestettä vuorokaudessa, mutta pitkän hellekauden aikana ainakin tuplasti sen määrän. Jos siis päätä alkaa kuumana päivänä särkeä, suuntaa lähimmän vesihanan luo. Viileää juotavaa kannattaa nauttia tasaisesti pitkin päivää, 2–4 desiä tunnissa.

Jos päänsärky on tullut auringossa oleskellessasi, kyse voi olla auringonpistoksesta. Sekin useimmiten helpottuu, kun vetäydyt viileään varjoon lepäämään ja juomaan nestettä. Lippa- tai lierihattu on oiva keino ehkäistä auringonpistosta.

Heikottaako? Juo muutakin kuin vettä

Elimistösi suolapitoisuus alkaa laimeta, jos juot hellepäivästä toiseen pelkkää vettä. Heikotushan siitä seuraa. Juo siis välillä mehua, kivennäisvettä tai vaikka piimää.

Alkoholista, kahvista ja teestä ei ole hellejuomiksi, koska ne lisäävät virtsaneritystä ja voivat pahentaa nestehukkaa entisestään.

Jo muutama suolakurkun viipale auttaa.

Kramppaavatko pohkeet? Suola ja juoma auttavat

Jos jalat kramppaavat helteellä, parasta ensiapua on lepo varjossa, juominen ja pieni suolainen. Jo muutama suolakurkun viipale leivän päällä auttaa.

Turpoavatko nilkat? Nosta jalat seinälle – ja juo

Hellepäivän jälkeen jalat ja etenkin nilkat ovat monesti turvoksissa. Pölkkyjalat alkavat pikku hiljaa sulaa, kun heittäydyt lepoasentoon ja nostat ne ylös. Ja jälleen kerran juo paljon nestettä. Juominen on helteellä lääke melkein kaikkeen.

Eivätkö oireet hellitä? Kysy neuvoa asiantuntijalta

Jos kuumuus oikein uuvuttaa tai jos kyse on lapsesta, vanhuksesta tai sairaasta, pelkät kotikonstit eivät välttämättä riitä. Ota yhteyttä lääkäriin ainakin näissä tapauksissa:

  • Jos heikotus, pahoinvointi ja muut uupumisoireet ovat hyvin voimakkaita tai ne eivät hellitä levolla, kehon viilentämisellä ja nesteellä.
  • Jos krampit jatkuvat yli tunnin ajan levosta, juomisesta ja pienen suolaisen nauttimisesta huolimatta.
  • Jos sinulla on nesteenpoistolääkitys ja jalkasi turpoavat. Oire voi silloin johtua myös perussairaudesta.

Lähteet: THL, Duodecim