Sinilevä voi aiheuttaa myrkytysoireita. Siksi siinä ei pidä uida eikä sitä saa käyttää löylyvetenä. Huolehdi myös, ettei lemmikki juo sinileväistä vettä.
Sinilevä voi aiheuttaa myrkytysoireita. Siksi siinä ei pidä uida eikä sitä saa käyttää löylyvetenä. Huolehdi myös, ettei lemmikki juo sinileväistä vettä.

Sinilevä huolestuttaa kesäisin: miten sinilevän erottaa muista levistä? Lue asiantuntijan vinkit.

Varoituskylttejä sinilevästä saattaa nähdä yleisillä uimarannoilla, mutta muualla pitää itse arvailla levän lajia. Jos vedessä näkyy kelluvan outoja palleroita, millä voi tietää, mitä levää ne ovat?

”Sinilevä on aina vapaasti vedessä kelluvaa. Viherlevät ja piilevät ovat sen sijaan useimmiten kiinni kasveissa, kivissä tai laiturirakenteissa”, kertoo Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suunnittelija Reima Leinonen.

Levän lajia voi itse testata. Yksi keino on ottaa vettä lasiin ja antaa sen seisoa rauhassa noin tunnin ajan. Sinilevän tunnistaa siitä, että se nousee pintaan. Jos vesilasin pinnalla siis on vihreitä hiukkasia, kyse on sinilevästä.

Painuvatko muut levälajit pohjaan?

”Viherlevä painuu pohjaan aina, ja niin tekee myös kuollut sinilevä. Sinilevä, joka on kasvuvaiheessa, jää veden pintaan. Kuollut ja hajonnut sinilevä vajoaa yleensä pohjaan, koska kasvusolujen sisältämät kaasurakkulat ovat päässeet soluista ulos. Ne eivät siis enää kannattele levää, Leinonen selventää.”

Lauta vaihtaa väriä

Toinen tapa testata vesistön puhtautta on käyttää höyläämätöntä lautaa eli sahalautaa, joka on pinnaltaan karheaa. Lautaa pitää kastella vedessä.

”Jos sen kastaa sinileväiseen veteen, se vaihtaa väriä. Siihen tarttunut vihreä levämassa muodostaa kuivuessaan turkoosin värin”, Reima Leinonen vinkkaa.

Myös hiekkarannalle ajautunut sinilevämassa muodostaa turkoosinvärisen vyön kuivuessaan.

Kolmas testi tehdään kepillä

Vielä yksinkertaisempi on keppitesti: Kokeile epäilyttävää vettä kepillä. Jos levä ei jää keppiin, vaan hajoaa hippusina veteen, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.

Leinonen kertoo, että loppukesästä veden pinnalla voi olla myös beigenruskeita ruostesienen itiöitä.

Suomen ympäristökeskus toteuttaa leväseurantaa viikoittain. Tästä voit tarkistaa tuoreimman tilanteen.

 

Osaatko vastata oikein näihin kymmeneen kysymykseen? Niitä kysytään muistihäiriöitä seulovassa testissä.

Arki on välillä niin täynnä, etteivät kaikki työt ja aikataulut tunnu millään pysyvän päässä. Tutkimuksin onkin todettu, että stressi saa muistin pätkimään.

Silti joskus häivähtää mielessä: entä jos tämä on alkavaa muistisairautta?

Jos muistioireet huolestuttavat, ne kannattaa tutkituttaa. Lääkäri aloittaa selvittelyn tavallisesti muistitutkimuksella. Yleisesti käytetty testi on MMSE eli Mini-Mental State Examination, joka kartoittaa lähimuistin häiriöitä.

Tärkein osuus kaikkiaan 19 tehtävän testissä on orientaatio-osio. Kokeile, miten hyvin sinä osaisit vastata stressipäivänä näihin kymmeneen aikaa ja paikkaa koskevaan kysymykseen.

1. Mikä vuosi nyt on? Vuosiluvun tulee olla täysin oikein.

2. Mikä vuodenaika nyt on? Huom! Oikea vuodenaika määrittyy kalenterin mukaan, ei sään.

Talvi = joulu-, tammi-, helmikuu

Kevät = maalis-, huhti-, toukokuu

Kesä = kesä-, heinä-, elokuu

Syksy = syys-, loka-, marraskuu

3. Monesko päivä tänään on? Yhden päivän virhe suuntaan tai toiseen on ok.

4. Mikä viikonpäivä tänään on? 

5. Mikä kuukausi nyt on? Sekä kuukauden nimi että järjestysnumero hyväksytään, esimerkiksi heinäkuu tai seitsemäs kuukausi.

6. Missä maassa olet?

7. Missä läänissä olet? Myös vanhan lääninjaon mukaiset vastaukset hyväksytään (esimerkiksi Uudenmaan lääni).

8. Mikä on tämän paikkakunnan nimi, jossa olet? Vastauksen tulee olla kaupungin, kunnan tai paikkakunnan nimi.

9. Mikä on tämä paikka, jossa olet? Jos vastaat kysymyksiin kotona, kerro osoite. Muuten kerro paikan nimi.

10. Monennessako kerroksessa olet?

Lähde ja koko testi: Suomen muistiasiantuntijat

Tietoa muistisairauksista ja tukea sairastuneelle ja omaisille tarjoavat Muistiliitto ja Alzheimerinfo. Tutustu myös uuteen Muistipuistoon!

Hakeudu muistitutkimuksiin, jos...

• sinä tai läheisesi epäilette, että muistisi on heikentynyt

• unohtelet tärkeitä asioita yhä useammin tai sinulla esiintyy muistiaukkoja

• arjesta selviytyminen heikentyy tuntemattomasta syystä

• persoonallisuutesi tai käyttäytymisesi muuttuu

• esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä ilmenee sekavuustiloja

• huomaat lieviäkin muistiongelmia, mikäli lähisuvussasi on muistisairauksia

Lähde: Mehiläinen

Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.
Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.

Onko liikunnan ilo edelleen kateissa? Joogaohjaaja ja muusikko Jore Marjaranta, 56, kertoo, kuinka hän löysi omansa.

1. Jooga vei selkäkivut

”Minulla oli 1990-luvun lopussa tosi paha iskias, ja kaveri suositteli joogaa. Ennen sitä olin harrastanut liikuntaa satunnaisesti, uiden ja lenkkeilemällä. Nelikymppisenä aloin käydä Helsingin astangajoogakoulussa, välillä viisi kertaa viikossa, välillä kahdesti kuussa. Selkäsairaudet jäivät sille tielle.

Nyt ohjaan joogaa kymmenen tuntia viikossa. En opiskellut ohjaajaksi siksi, että minusta tulisi ohjaaja, vaan siksi, että halusin saada lisää tietoa joogasta. Ohjaamaan päädyin sattumalta.

”Liikkumiseen ei tarvita poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.”

On ihanaa, että nyt kun joogaan paljon, kahden tunnin keikka ei ole mikään suoritus. Jaksan sen fyysisesti tosi hyvin. Tuntuu, että itsevarmuuskin on lisääntynyt.

Jokainen selkäkivun sairastanut tietää, ettei sen kummoinen tarvitse olla, kun koko toiminta pysähtyy. Uskon, että jos liikkuu aktiivisesti ja pitää huolta selän kunnosta, selkäkipuja tulee harvemmin.”

2. Oma laji löytyy etsimällä

”Liikkumiseen ei tarvita mitään poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.

Lepopäiviä pitää olla kaksi viikossa, mutta olisi ihan mieletöntä, jos onnistuisi liikkumaan kolmena, neljänä päivänä viikossa. Eri tavoilla, monipuolisesti.

Toivoisin, että jokainen saisi käytyä edes kerran siinä itselleen oikeassa lajissa. Kuuntelisi omaa kehoaan ja antaisi sille mahdollisuuden. Monet seniorijoogassa käyvät esimerkiksi luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole. Sitä pitää vain harjoittaa. Tasapainossa pysyminen saattaa pelastaa vanhana monelta liukastumiselta.”

”Monet seniorijoogassa käyvät luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole.”

3. Ilo on hyvä tavoite

”Jooga vaikuttaa positiivisesti mieleen ja pienentää stressitasoja. Ihanaa siinä on se, että ei ole tavoitteita, ajatusta siitä, minkälaiseksi joogaajaksi pitäisi tulla. Saan edelleen hyvän fiiliksen jokaisesta tunnista.

Kannattaa etsiä opettaja, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja jonka luona on aina hyvä olla. On tärkeää ajatella, että liikunta ei ole pakko vaan ihana asia. Sellainen, joka oikein kutkuttelee. On ihanaa päästä tunnille!”