Kaukaa lapsuudesta voi muistaa uskomattoman tarkasti tuoksuja, jotka herättävät voimakkaita tunteita. Lue muistoja ja kerro omasi!
Lapsuuden kesät olivat kuumia ja pitkiä – ja niihin liittyi monia mieleenpainuvia tuoksuja. Kesäntulon ensimmäinen airut oli nurmikon leikkaus: ”Kun isä keväällä leikkasi ensimmäisiä kertoja lapsuudenkodin takapihan nurmikkoa, olin keinussa ja haistelin. Vastaleikatun nurmikon tuoksu on yhä lupaus kesästä.”
Tuoksumuistot ovat ihmisen vahvimpia muistoja, jotka herättävät voimakkaita tunteita. Miellyttävät muistot kohentavat mielialaa. Siispä annos lämmintä mieltä, olkaa hyvät!
Miellyttävät muistot kohentavat mielialaa.
Eräs kolmekymppinen muistelee, kuinka hän keskikesän helteessä loikki huolettomasti pitkin hiekkatietä kohti välkehtivää merenrantaa. Lapsuuden uimareissuja muistellessa hänelle palaa heti nenään muisto paahtuneen, kuivan mäntykankaan tuoksusta.
Nykyään tiedetään, että helteessä männyt erittävät ilmaan öljyä, joka vaikuttaa hajuhermojärjestelmän kautta aivoihin ja mielialaan. Se vähentää ahdistusta ja laskee verenpainetta. Ehkäpä helteinen mäntykangas on siksi erityisen hyvin mieleen iskostunut tuoksumuisto.
Makkara kypsyi kiukaalla foliossa
Suomalaiset hellivät ja muistelevat mielellään myös lapsuuden saunan tuoksuja.
”Hellä Mietonen tuoksuu edelleen lapsuuden ulkosaunalta”, muuan viisikymppinen tunnelmoi.
Hänen lapsuudessaan putelia säilytettiin pukuhuoneen ikkunalla. Mummolan tai mökin rantasaunasta monilla on samanlaisia muistoja.
”Yhdistelmä puulämmitteistä saunaa, kiukaalla foliossa kypsyvää uunimakkaraa, tuoretta saunavastaa ja Hellä Mietonen -sampoota on niin täräyttävä, että taju meinaa mennä pelkästä ajatuksesta.”
Myös suloisia luonnontuoksuja muistellaan: kesäloman alkuun kuului ilmassa leijuva sireenien, tuomen tai kielon tuoksu. Juhannuksena nuuhkittiin ruusua.
”Johonkin leikkiin kuului varmaankin Prinsessa Ruusus-sadun innoittamana, että oli mentävä piikkisen juhannusruusupuskan läpi.”
”Syyssunnuntait tuoksuivat syysleimun kukilta.”
Syksyllä kotona oli aivan oma tuoksunsa. ”Syyssunnuntait tuoksuivat syysleimun kukilta, joita äiti leikkasi maljakkoon kukkapenkistä.”
Vuodenkiertoon liittyvät tuoksumuistot ovat vahvoja. Keväällä pihalla leijui savun tuoksu, kun poltettiin risuja. Elokuussa keittiön täyttivät höyry ja marjojen aromit, kun Mehu-Maijassa keiteltiin viinimarjamehua. Koulujen alettua ulkona tuoksui juuri käännetyltä, kostealta mullalta ja maasta nostetuilta perunoilta.
Perjantai-iltapäivä tuoksui pullalta
Lapsuuden herkkuhetket ovat piirtyneet nekin mieleen sekä makujen että tuoksujen ansiosta.
”Perjantai-iltapäivät tuoksuivat juuri uunista otetuilta pullilta sekä kahvilta, joka oli lantrattu maidolla noin 50-prosenttiseksi. Ne tuoksut odottivat, kun tulin kotiin viikonlopun viettoon.”
Toiselle ihana muisto ovat mummon leipomat korvapuustit ja kuuma O´Boy -kaakao, joita saatiin talvella ulkoilun jälkeen.
”Tuuletetuista matoista tuli levollinen lauantaiehtoon tuoksu.”
Yli viisikymppinen nainen kertoo, että lauantaiaamu tuoksui kuumilta hiililtä, jotka oli vedetty leivinuunista, ja sitten uunissa paistuvilta ruislimpuilta. Leipomisen jälkeen koti alkoi tuoksua tiskiaineveteen kastetuilta räteiltä eli lauantaisiivoukselta. ”Ulkona pakkasessa tuuletetuista matoista tuli levollinen lauantaiehtoon tuoksu”, hän muistelee.
Joulunaika on aina suorastaan tulvinut tuoksuja. Nelikymppinen nainen kertoo halunneensa lapsesta asti glögiä ainakin yhtenä päivänä vuodessa: silloin, kun ensilumi on satanut.
”Lumentulosta alkoi joulun odotus, ja siihen kuului glögin tuoksu. Itse glögi sai jäähtyä mukiin, tärkeämpää oli se tuoksu.”
Mummon kammarissa haisi kamferi...
Mieleenpainuvia lapsena olivat myös jännät ja erikoiset tuoksut. Eräässä kolmen sukupolven perheessä oli mummon kammari, jossa tuoksuivat kamferi ja väkevä salva, jolla mummo voiteli jalkojaan.
Nelikymppinen nainen muistelee linja-autoasemaa, jossa 1980-luvun alussa oli niin sankka tupakansavu, että se tarttui jopa kahvilan irtokarkkeihin. Erään lapsen nenään tupakanhaju tuntui lähinnä jännältä.
”Kun naapurinsetä tuli käymään ja istahti kiikkutuoliin, tupa alkoi tuoksua itse käärityiltä sätkiltä. Minusta se oli hyvä tuoksu varmaan siksi, että tykkäsin naapurin sedästä. Kun hän oli lähtenyt, äiti ja mummo tyrkkäsivät heti ovet ja ikkunat auki.”
”Äidin kainalossa oli lapsena ihanaa köllötellä, vaikka siellä tuoksui vähän pahalle hielle.”
...ja ukin autossa omituiselta
Myös autot olivat aikoinaan aivan omanhajuisiaan. ”Ukin autossa oli omituinen tuoksu, joka muodostui samettisiin penkkeihin kertyneestä pölystä ja sisätilojen muovista. Haju vielä voimistui kesällä auringonpaisteessa.”
Jännä kyllä, jopa hienhajuun voi liittyä lämpöä. ”Äidin kainalossa oli lapsena ihanaa köllötellä aamuisin, vaikka siellä tuoksui vähän pahalle hielle.”
Maalaistalossa asuneen muistoihin kuuluvat kiinteästi eläinten ja navetan hajut.
”Navetassa tuoksuivat lehmät, kuivattu heinä ja lantalan huoku. Navettareissun jälkeen kädet tuoksuivat vasikan suulta ja vaatteet navetalta. Minusta ne kaikki olivat ihania tuoksuja.”
Navetan tuoksujen rakastaja olisi jopa halunnut mennä yöksi nukkumaan navettaan heinien sekaan, mutta ei saanut äidiltä lupaa.
