Hmmm... Mitenkäs se nyt olikaan?
Hmmm... Mitenkäs se nyt olikaan?

Kuinka usein rintsikat pitäisi pestä? Säilyykö leipä parhaiten jääkaapissa? Kuinka paljon vettä pitikään litkiä päivässä? Osaatko vastata? Tässä oikeat vastaukset polttavimpiin ikuisuuskysymyksiin.

1. No kaksi viikkoa olen käyttänyt samoja rintsikoita! Miten usein ne muka pitäisi pestä?

Kolmen käyttökerran jälkeen. Vaatteet kärsivät liian tiuhasta pesusta. Jos taas liivejä pitää viikon putkeen, ne voivat alkaa haista hieltä.

2. Pantiinkos ne uudet perunat kylmään vai kiehuvaan veteen – mitä väliä?

Kiehuvaan, jos haluat parhaan lopputuloksen. Kun perunat laittaa kattilaan vasta, kun vesi kiehuu, niiden koostumus säilyy parhaiten eikä niistä tule vetisen makuisia.

3. Eikös leipäkin säily pidempään, kun sen panee jääkaappiin?

Ehdottomasti ei! Ei missään nimessä leipää jääkaappiin, sanovat martat. Jääkaapin kosteus tarttuu leipään ja edistää sen pilaantumista. Siksi leipä kannattaa säilyttää pöydällä omassa pussissaan. Aina.

4. Kuinka paljon sitä vettä pitikään juoda päivässä?

Vettä pitäisi juoda omaan kokoon nähden riittävästi. Aikuisen nesteentarve on noin 2–3 litraa, josta puolet saamme yleensä ruuasta. Eli litra tai puolitoista pitäisi päivässä juoda – jos vesi ei maistu, mehukin käy. Varo vain liikaa sokeria!

Vettä tarvitsee tankata enemmän vasta todella kuumalla ja kostealla säällä, jolloin lämpötila kipuaa lähes 40 asteeseen. 

5. Pistävätkö hyttyset muka toisia enemmän kuin toisia?

Kyllä. Hyttysten pistohalukkuuteen vaikuttaa hengityksestämme vapautuva hiilidioksidi, ihon eritteet ja ihon lämpötila. Lämmin iho kertoo hyvästä pintaverenkierrosta, jonka ansiosta hyttynen saa ateriansa pienellä vaivalla. Viileäihoiset eivät hyttysiä kiinnosta samalla tavalla.

Se, miten houkuttava sekoitus kokonaisuudesta muodostuu, on pitkälti perinnöllistä.

6. Voiko ruokaa syödä huolettomin mielin, jos sen parasta ennen -päiväys on mennyt?

Usein voi. Esimerkiksi rahkaa, kermaviiliä ja jugurttia voi huoletta käyttää jopa pari viikkoa parasta ennen -päiväyksen jälkeen. Myös kuivatuotteet säilyvät usein selvästi päiväystä pidempään. Leikkeleitä, lihoja ja valmisruokia ei kuitenkaan kannata syödä parasta ennen -päiväyksen jälkeen.

7. Voiko iho palaa aurinkoisena päivänä ikkunan läpi?

Voi. Siksi esimerkiksi kesäiselle automatkallekin pitäisi laittaa kerros aurinkorasvaa.

8. Pitäisiköhän lopettaa kahvinjuonti?

Ei ole mikään pakko. Kahvin juomisella on paljon enemmän hyviä kuin huonoja terveysvaikutuksia. Kahvi antaa suojaa esimerkiksi maksa- ja haimasyöpää vastaa.

9. Pitääkö jugurttipurkit pestä ennen kierrättämistä?

Ei. Siitä on itse asiassa enemmän haittaa kuin hyötyä.

10. Voikohan mökkijärven vedellä pestä hampaat?

Ei kannata. Jos on pakko, järvivesi kannattaa keittää ennen hampaidenpesua.

11. Pitäisiköhän tämä pyyhe jo vaihtaa?

Ylihygieeninen ei kannata olla. ”Niin sanotussa normikäytössä kerran kahdessa viikossa on ihan hyvä vaihtoväli”, martat ohjeistavat.

12. Kuinka usein hiukset kannattaisi pestä?

Päivittäinen hiustenpesu on pahasta, sanovat asiantuntijat. 3–4 päivän väli olisi hyvä. Tiuha pesuväli saattaa kuivattaa päänahkaa ja saada sen kutisemaan. Pidempään pesuväliin siirtyminen vaatii totuttelua – ja hetkellistä rasvaisen tukan sietämistä. Kestää 2–3 viikkoa, ennen kuin tali- ja hikirauhaset tottuvat harvempaan pesuväliin.

13. Voiko sampoon todella korvata ruisjauhoilla?

Toimii kyllä, vakuuttaa ekokampaaja Minttu Laurila. Ruisjauhoissa on sapoiinia, joka pesee hiuksista toden totta puhtaan tuntuiset ja kuohkeat. Kannattaa kokeilla, jos haluat vähentää kemikaalien käyttöä ja suojella myös luontoa.

Anja Santala-Rosala

13 arkista ikuisuuspulmaa, joita sinäkin olet miettinyt – tiedätkö oikeat vastaukset?

Leipomot haluavat meidän ostavan joka päivä leipää ,joten sieltä se lähtee, että leipääei saisi säilyttää jääkaapissa. Parastahan se on tietysti uunitoreena, mutta yksinasuvat ja kaukanakaupasta asuvat voivat ihhan huoletta pitää leipää jääkaapissa sanoo 82 vuotias mummo. Siellä seei hetirupea homehtumaan.
Lue kommentti

Retrokesä-sarjassa muistellaan menneitä. Päätoimittaja Minna McGill kokee lämpimiä tunteita aina, kun hän avaa kesämökin astiakaapin.

Voi mökkiä ja sen ihania nostalgisia aarteita! Osa niistä löytyy astiakaapista.

Siellä ne ovat vieläkin, 1960- ja 70-luvun arkilasit, joissa alun perin myytiin silliä, sinappia ja sulatejuustoa.

Joka kesä, kun avaan mökin astiakaapin, siirryn heti muistoissa 70-luvulle. Mummo kantoi kaupasta silliä, sinappia ja sulatejuustoa lasipakkauksissa. Sulatejuusto oli ihanan pehmeää ja sitä siveltiin leivän päälle. Silliä mummo ja pappa söivät perunoiden kera, me lapset emme tuosta makuparista paljoa perustaneet.

1960- ja 70-luvulla ei vielä sanaa kierrätys tunnettu. Silti monet kotien ja mökkien arkilasit olivat kierrätettyjä.

Sulatejuustoa myytiin vihreissä laseissa, joissa oli erottuva keltainen muovikansi.

Kolme noiden vuosikymmenten suosittua arkilasia menee helposti muistoissa sekaisin. Jouduin itsekin oikein selvittelemään, missä lasissa myytiin mitäkin.

Silliä myytiin läpinäkyvässä lasipurkissa, jonka kuviointi muistutti pyramidia. Siksi laseja kutsuttiin aikoinaan myös pyramidilaseiksi. Niistä on juotu lukematon määrä mansikkamehua lapsuuskesien helteillä.

Viola-sulatejuustoa myytiin vihreissä laseissa, joissa oli erottuva keltainen muovikansi. Vihreissä sinappilaseissa taas myytiin Jalostajan sinappia.

Nyt keräilijät keräilevät näitä suosittuja arkilaseja 60- ja 70-luvuilta. Ehkä sinunkin mummolastasi tai mökiltäsi löytyy muutama?

Mitä lapsuuden astioita muistelet kaiholla? Mitkä tuovat lapsuuden makumuistot kielen päälle? Osallistu keskusteluun alla olevassa kommenttikentässä 30.7. mennessä. Yhteystietosi jättämällä voit voittaa kesäkirjan ja suklaapatukan!

Laastaria haavoihin! Muista varsinkin mätäkuussa.
Laastaria haavoihin! Muista varsinkin mätäkuussa.

Heinäkuun lopulla alkaa vanhan kansanperinteen mukaan mätäkuu. Kaikki mätänee tavallista helpommin, niinkö?

Mätäkuu ei ole pelkkää puhetta, vaan se oli kauan merkitty jopa suomalaiseen almanakkaan. Mätäkuu alkoi 23.7. ja päättyi 23.8. Merkintä poistettiin almanakasta vasta 1990-luvulla.

Käytännössä oli huomattu, kuinka lämpimän ja kostean loppukesän aikana bakteerit lisääntyivät ja taudit levisivät tavallista nopeammin. Naarmut tulehtuvat ja ruokakin pilaantuu helteellä herkemmin.

Monissa maissa mätäkuuta kutsutaan koirakuuksi tai koiranpäiviksi. Tämän kumman nimityksen puolestaan selittää yötaivaalle nouseva Sirius-niminen tähti, joka vanhalta nimeltään oli Koira tai Orionin koira.

Sairaalaan laskettiin tulevan enemmän tulehduspotilaita kuin muulloin.

Mätäkuun todellisuutta on myös tutkittu. Helsinkiläisessä Töölön sairaalassa tehtiin 2000-luvulla vertailututkimus, jossa todettiin, että mätäkuussa on todella perää: sairaalaan laskettiin tulevan mätäkuussa enemmän leikkaushoitoa tarvitsevia tulehduspotilaita kuin muulloin. Myös leikkauspotilailla todettiin olevan selvästi muita aikoja suurempi riski saada leikkaushaavaan tulehdus.

Mätäkuuhun liittyy myös vanha sanonta ”mätäkuun juttu”. Sillä taas tarkoitetaan juttua, joka saa tärkeämpien asioiden puutteessa huomiota, mutta jonka todenperäisyys on kyseenalaista. Nyt taas uutisten ääressä valppaana!