Pate sallii Paulan helliä itseään olohuoneen sohvalla. Maalla kasvanut Paula oli haaveillut jonain päivänä asuvansa juuri tällaisessa kodissa.
Pate sallii Paulan helliä itseään olohuoneen sohvalla. Maalla kasvanut Paula oli haaveillut jonain päivänä asuvansa juuri tällaisessa kodissa.

Punainen tupa lumosi Paula Pesosen, vaikka sisällä lemusi tupakka ja seinät olivat kellastuneet. Raikas, valoisa ja vaalea koti syntyi omin käsin nikkaroiden ja pienellä budjetilla.

Kissat Olli, Elma ja Pate käyvät vuorotellen teroittamassa kynsiään keittiön kynnykseen. Huoneen puulattia on muutenkin naarmuuntunut niiden vauhdikkaissa takaa-ajoissa.

Paula Pesonen ei kuitenkaan raaski uusia kynnyslistaa tai maalata lattiaa uudelleen. Kissat saavat vapaasti tuoda vanhaan 1938 rakennettuun hirsitaloon lisää ilmettä. Ne päivystävät ikkunalaudoilla ja venyttelevät sohvalla kohti auringon heittämiä säteitä.

”Mietin lattian maalaamista, mutta kulunut ilme kertoo elämästä ja sopii tämän kodin tyyliin”, Paula sanoo.


Elma-kissan lempipuuhaa on pihan tarkkailu ikkunalaudalla istuen.

Kun Paula saa vieraita, hän ensi töikseen tarjoaa tulijoille villasukat jalkaan. Talvi on vanhalle talolle vastus, sillä alkuperäisten ikkunoiden välistä vetää.

”Riittävästi pukeutumalla pärjäämme hyvin.”

”Lattiat ovat paukkupakkasella kylmät, mutta riittävästi pukeutumalla pärjäämme hyvin.”

Kiertävät myyjät yrittivät jo saada Paulaa innostumaan uusista ikkunoista, mutta myyntipuheet eivät purreet. Lopulta he yrittivät kehua, miten helppo uusia ikkunoita on pitää puhtaana. Paula naurahtaa. Hänelle riittää ikkunateippi.

”Pidän enemmän vanhoista ikkunoista, sillä ne ovat aidot ja sopivat. Lämmityskulutkin ovat kohtuulliset.”

Paulasta parasta kodissa on kaunis valo, jota riittää joka nurkkaan.

Sattumalta sopiva

Paula asui tyttärensä Sofien kanssa aiemmin Turussa ja haaveili vanhasta talosta maaseudun rauhassa. Siitä oi­keasta, pienestä ja söpöstä auralaistalosta vinkkasi Paulan siskon tuttava.

”Minusta tuntui siltä, että olimme saapuneet kotiin.”

”Siskoni oli varma, etten olisi kiinnostunut Auraan muuttamisesta, mutta mitä vielä! Olin käynyt katsomassa jo ihan liian monta ehdokasta. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, tämän talon pihassa minut valtasi lämmin tunne siitä, että olimme saapuneet kotiin.”

Paula näki kodin potentiaalin ohi kellastuneiden mäntypintojen ja tupakalta haisevan kokolattiamaton. Hän ihastui vanhoihin ikkunoihin, suojaisaan puutarhaan ja yläkertaan asti auki olevaan eteiseen.


Vanhan uunin on ilmeisesti valmistanut Turun Kaakelitehdas. Suuren uunin lämmittäminen tuo pakkasiltoina tunnelmaa, vaikka se onkin hidasta puuhaa. Perhosjuliste on tilattu Country by mail -nettikaupasta.


Kaipuu maalle

Entinen pimeä ja tunkkainen loukko on nyt valoisa ja avara koti. Paula oli jo valmistautunut tilaamaan otsonoinnin tupakanhajun häätämiseksi, mutta sille ei ollut tarvetta. Kun lattiamatto oli kuskattu ulos, katot pesty ja seinät maalattu, haju oli poissa. Mustat seinät ja mäntyiset pinnat muuttuivat vaaleiksi ja raikkaiksi.

Remontin hauskin yllätys oli juuri se kissojenkin rakastama keittiön vanha puulattia, joka löytyi muovimaton ja tiukasti kiinni naputellun lastulevykerroksen alta.


Sisustus ei tullut kalliiksi. Olohuneen korituoli löytyi likaisena kaatopaikalta. Siron lipaston Paula sai siskonsa anopilta.

Paula teki remontin itse tuttavien avulla. Pian asuntokauppojen jälkeen Sofie lähti pariksi kuukaudeksi mummulaan hoitoon, jotta koti saataisiin kesän aikana kuntoon. Silloin Paulalta pääsi itku.

”Koti näytti keskeneräisten töiden ja tavaroiden kuorruttamana kaatopaikalta. Ajattelin välillä, että tuleekohan tästä mitään. Epätoivo puski päälle, mutta päivä kerrallaan alkoi näyttää valmiimmalta.” 

”Kuluneet kohdat kertovat elämästä. En raaski korjata niitä pois.”

Lopputulos palkitsi. Koti tuli valmiiksi ja tytär takaisin kotiin. Sofie oli muuton aikaan 11-vuotias ja innoissaan saadessaan sisustaa yläkertaan oman huoneensa.

Ensimmäisenä päivänä uudessa koulussa tyttö hätisti äitinsä ja tätinsä pois, kun nämä saattoivat hänet koulun pihaan.

”Olin ihan pistoksissa miettiessäni, miten Sofiella sujuu. Huoli oli turha. Iltapäivällä hän käveli kotiin uuden ystävän kanssa.”


Bilteman raudoitusristikkoon on laitettu esille kortteja.

Entisen kodin kalusteet Paula lahjoitti pois. Ne eivät tyyliltään ja väreiltään sopineet vanhaan puutaloon.

Uuden kodin sisustuksen hän toteutti pikkurahalla. Keittiön astiakaappi maksoi Facebook-kirpputorilla kympin, ja roskalavalta ja kaatopaikalta löytyi muutama aarre ilmaiseksi.

Maalaistalossa kasvanut Paula on tyytyväinen mummolatyyliseen kotiinsa.

”Sydämessäni tiesin, että asuisin joskus juuri tällaisessa talossa. Vuosien kuluessa kaipuuni maalle vain voimistui.”

KOTI 1938 rakennettu hirsitalo Aurassa, Varsinais-Suomessa: kolme huonetta ja keittiö, 100 neliömetriä.

ASUKKAAT myymäläpäällikkö Paula Pesonen, 48, tytär Sofie, 15, sekä kissat Olli, Pate ja Elma.

Kaatis

Paula remontoi vanhan talon omin käsin ja pikkurahalla – tunkkaisesta tuvasta tuli valoisa koti

Muutama kaluste roskalavoilta/kaatopaikalta. Itsekin olen löytänyt purkulavoilta ihan kivoja juttuja, työmaan toimistosta vaan kysyy ottoluvan, ja korjaa itse, niin eipä paljon maksa. Mutta sattumalöytöjähän ne ovat tietysti. Sattuma suosii sitä, joka liikkuu paljon ja pitää silmät auki ennakkoluulottomasti.
Lue kommentti