Mihin nämä kaikki saa taas mahtumaan?
Mihin nämä kaikki saa taas mahtumaan?

Mitä tapahtuu, jos en jaksa poimia kaikkia omenia vaan jätän loput mätänemään puuhun? Marttojen puutarha-asiantuntija tietää.

On taas sellainen syksy, jolloin omenapuut repeilevät hedelmätaakan alla. On tehty omenasosetta, omenapiirakkaa, omena-kaurapaistosta ja uuniomenoita niin usein, että perhe anelee jo armoa, mutta omenia riittää aina vain.

Herää houkutus: entä, jos jättäisinkin loput omenat puuhun? Ainakin ne toukansyömät. Mustarastaat nakuttaisivat niistä evästä pitkälle syksyyn, ja sitten… Niin, mitä niille sen jälkeen tapahtuisi, puutarha-asiantuntija Heidi Ovaska Pirkanmaan Martoista?

”Omenat putoaisivat maahan ja pilaantuisivat siellä. Ei siinä sen kummallisempaa tapahtuisi”, Heidi Ovaska vastaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Mutta jos omenissa on sienitauteja, kuten muumiotautia tai omenarupea, sieni-itiöt säilyvät maahan pudonneissa omenoissa. Seuraavana vuonna tautia on entistä enemmän.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tautiriski siis ainakin pienenee, jos jaksaa kerätä omenat pois ja siivota puiden alta lehdet ja vanhat omenat.

Tautiset omenat kuuluvat bio- tai sekajätteeseen

Heidi Ovaska muistuttaa, että muumiotauti ja omenarupi eivät häviä kompostissa. Sen vuoksi oikea paikka näiden sienitautien saastuttamille omenille on bio- tai sekajäte.

Hurjana omenasyksynä jätehuolto on kuitenkin helisemässä omenajätteen kanssa. Ämpärillinen omenoita painaa noin viisi kiloa.

Ämpärillisiä ei siis tarvita kovin monta, kun jäteastia on liian painava käsivoimin siirreltäväksi. Kannattaakin tarkistaa oman alueen jätehuollon raja sille, paljonko jäteastia saa painaa.

”Jos omenia on tolkuttomat määrät, laittaisin ne jätesäkkeihin ja veisin itse jätteidenkäsittelykeskukseen. Meillä Pirkanmaalla keskukset ottavat omenat vastaan maksutta.”

Terveet omenat voi panna puutarhakompostiin, vaikka niissä olisi vähän toukansyömiäkin.

Sen sijaan terveet omenat voi panna puutarhakompostiin, vaikka niissä olisi vähän toukansyömiäkin.

”Mutta ei puolen metrin kerrosta”, Heidi Ovaska tähentää.

”Ohut kerros omenia ja sekaan karkeaa ainesta. Silloin happi kiertää kompostissa ja omenat muuttuvat mullaksi.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla