Hiit-treeni sai Liisan ymmärtämään, mikä voima ryhmässä piilee.

Liisa Kukkola on 50-vuotias toimittaja, joka asuu Lappeenrannassa. Hän on hurahtanut hiit-intervalliharjoitteluun, jossa treenataan lyhyt aika maksimisykkeellä.

Nämä viisi oivallusta Liisa on tehnyt harrastuksensa myötä:

1. Joskus vähemmän on enemmän.

Ennen ajattelin, että mitä pidempi treeni, sitä tehokkaampi se on. Mutta kun vetää lyhyen jumpan täysillä, tietää tehneensä. Hiitissä saan 30 minuutissa samat tehot kuin tunnin kuntosalikeikasta. Koska menen salille yleensä suoraan töistä, minulla on treenin jälkeen vielä paljon vapaata.

2. Aikaa vastaan ei voi taistella.

Jossain vaiheessa treenaamiseni oli riistäytyä käsistä. Olin niin innoissani, etten malttanut levätä, ja olin valmiiksi väsynyt, kun treeni alkoi. Onneksi ymmärsin, että lepopäivät ovat palautumisen vuoksi tärkeitä ja että vanhetessa palautumiseen menee pidempi aika kuin nuorena. Nyt treenaan kaksi kertaa viikossa.

3. Ryhmässä vedän aina viimeiseen pisaraan.

Hiit-treenin voisi hyvin tehdä kotona, mutta minulle se ei sovi. Tunnilla on pakko näyttää, että kyllä minä pystyn. Paras hetki on silloin, kun kammottava rääkki on vihdoin suoritettu.

4. Jaksan enemmän kuin luulen.

En uskonut, että jaksaisin näin kovaa harjoitusta, mutta jatkoin sitkeästi. Kuntoni on kohonnut ja hapenottokyky parantunut. Nyt jumpat, joissa kävin ennen, tuntuvat helpoilta.

5. Keskittyminen tuo tehokkuutta.

Hiit-treenin aikana ei ole muuta vaihtoehtoa kuin keskittyä yhteen asiaan. Kun harjoittelen, keskityn vain toistomäärien laskemiseen, ja ainoa tavoitteeni on selviytyä. Samaa yritän toteuttaa työssäni. Kun kirjoitan, yritän olla vilkuilematta saapuvia sähköpostiviestejä.

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 7/2014.