On helppoa saada läheinen iloiseksi. Mieti, millainen huomio saa sinut tuntemaan olosi hyväksi ja tee sitten niin toiselle.

1. Pyydä opastusta

Kun joku kehuu taitojasi tai osoittaa pitävänsä jostain, tulet iloiseksi. Vielä imartelevampaa on, kun joku pyytää sinua opettamaan itseään. Kun kehut tuttusi leipomia korvapuusteja tai ihastelet hänen tanssitaitojaan, pyydä, että hän antaisi sinulle parhaat vinkkinsä. Hän todennäköisesti ilahtuu ja neuvoo mielellään.

2. Kehu aidosti

Toisen ulkonäön kehuminen on helppoa ja käy usein kuin ohimennen. Vilpittömän kehun antaminen vaatii sen sijaan aikaa ja ajatusta. Kun kehut toista vaikkapa töissä, kerro, mitä hän teki mielestäsi erityisen onnistuneesti. Kun kehut ystävän ulkonäköä, kerro tarkemmin, että pidät vaikkapa hänen vaatteistaan tai hiustyylistään.

3. Kysy neuvoa

Kaikilla on omat vahvuutensa. Käytä aikaa siihen, että huomaat, missä asioissa kaverisi ovat erityisen taitavia. Elet itse ole samassa asiassa vahvoilla, kysy kaveriltasi neuvoa. Opit uutta, ja samalla ystäväsi tuntee olonsa tärkeäksi.

4. Auta kun voit

Kun huomaat, että tutullasi on vaikeuksia sinulle helpon asian kanssa, tarjoa apuasi. Varo kuitenkin, ettet anna itsestäsi paapovaa tai ylimielistä kuvaa. Kerro, että he ovat oikeilla jäljillä, mutta voisivat vielä parantaa ja kerro miten. Anna ystävällisiä vinkkejä, älä arvostele.

5. Kosketa

Tiesitkö, että halauksen puute voi tehdä sairaaksi? Kaikkien tuttujen halaaminen tuskin tuntuu luonnolliselta, mutta koskettaminen kannattaa silti. Anna työkaverille ystävällinen olantaputus, kun siltä tuntuu. Kevytkin kosketus luo yhteyden toiseen ja saa hänet tuntemaan itsensä arvostetuksi.

6. Kuuntele oikeasti

Kun tuttusi puhuu sinulle tai antaa neuvojaan, kuuntele häntä aktiivisesti. Se osoittaa, että arvostat häntä ja haluat onnistua siinä, missä hän sinua neuvoo. Voit osoittaa kiinnostuksesi kysymällä häneltä jostain, minkä hän on aiemmin maininnut. Yritä muistaa vaikkapa hänen puolisonsa nimi, kun kysyt kuulumisia. Se kertoo, että välität siitä, mitä hän sinulle puhuu.

7. Hymyile

On häkellyttävää huomata, miten vähän jotkut hymyilevät. Kulmien kurtistelu ei houkuttele luoksesi ystäviä, vaikka olisitkin tuiman kuoresi alla lämmin tyyppi. Muista osoittaa avoimuutesi ja iloisuutesi myös ulospäin.  

 

Lähde: happinessweekly.org

20 prosenttia suomalaisista isovanhemmista ei ole yhteydessä lapsenlapsiinsa. Moni heistä haluaisi, mutta ei saa.

Väestöliittoon saapuvien kirjeiden, sähköpostien ja puheluiden perusteella nämä ovat 10 yleisintä syytä, joiden vuoksi isovanhempi ajattelee, ettei hän kelpaa lapsenlapsilleen:

  1. Puutun kuulemma liikaa perheen asioihin, vaikka yritän olla hienotunteinen.
  2. Lapsi ja hänen puolisonsa kommentoivat, etten osaa hoitaa heidän lapsiaan oikein. Teen aina jonkun virheen, vaikka yritän noudattaa heidän ohjeitaan.
  3. Miniä kelpuuttaa vain omat vanhempansa isovanhemmiksi. Minä en osaa mitään ja olen vanhanaikainen.
  4. Lapselle tuli avioero, ja hänen entinen kumppaninsa päätti katkaista yhteydenpidon minuunkin.
  5. Minusta ei ole mitään iloa. En ole isovanhempana tarvittu enkä toivottu.
  6. Olin liikaa poissa ja tein töitä, kun lapset olivat pieniä. Nyt lapsi ajattelee, etten osaa olla lapsenlapsenkaan kanssa.
  7. Minulla on tiukka taloudellinen tilanne, toisen puolen isovanhemmat ovat ylivertaisia hankintojen ja lahjojen suhteen.
  8. En ymmärrä nykytekniikasta mitään, älypuhelimista ja muusta, ja lapsenlapset suhtautuvat minuun halveksuen.
  9. Minun on vaikea liikkua lasten kanssa, en  pysty tarjoamaan virikkeitä lapsenlapsille, viemään vaikka puistoon tai teatteriin.
  10. Koti on liian pieni, joten lapsenlapset eivät voi tulla yökylään, kun eivät saa omaa huonetta.

Asiantuntijana perhesuhteiden asiantuntija, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa Väestöliiton Vanhemmuus-tiimistä. Väestöliiton verkkosivut isovanhemmille löytyvät täältä

Raakaa peliä

Jopa 20 prosenttia isovanhemmista ei ole yhteydessä lapsenlapsiinsa – ”Miksi en kelpaa mummoksi?”

Minunkin siskon tytär sanoi, että mummo (siis äitini) on inhottava, koska hän on lihava ja tyhmä. Lapsen mielestä mummonsa on tyhmä, koska ei ymmärrä nuorten käyttämiä sanoja eikä osaa käyttää älypuhelinta. Mummo kyllä käyttää vanhan tyyppistä kännykkää. Siskoni lapset eivät kyllä ole yhteydessä isänsä äitinkään. Molemmat heidän isoisät ovat jo kuolleet. Olen ihmetellyt, eivätkö lapset ole kiinnostuneita isovanhemmistaan.
Lue kommentti

Anna Taipale kirjoitti kirjan itsensä arvostamisesta. "Aiemmin ajattelin, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti."

Anna Taipale, Sydänjuttu-kirjasi kehottaa suhtautumaan itseensä lempeästi. Miksi se on niin tärkeää?

”Jos haluaa tehdä innostavia asioita, voida levollisemmin ja toteuttaa unelmiaan, on hirveän tärkeää suhtautua myönteisesti itseensä. Moni ajattelee huomaamattaan, että ei voi, pysty tai kehtaa. Sen ei tarvitse olla niin.

Ein sanominen on meille vaikeaa, ja moni tuskailee sen kanssa, ettei osaa vetää omia rajojaan. Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei? Teen silloin tilaa jollekin ihanalle.

Suhde itseen vaikuttaa ihan kaikkeen. Olen aiemmin kärvistellyt parisuhteissa, joissa on ollut hirveitä mustasukkaisuuskärhämiä. Olen ajatellut, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa miestäni. Ymmärsin, että se ei ole sitä, mitä haluan. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti missään asiassa.”

”Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei?”

Miksi itselle on joskus niin vaikea olla kiva?

”Kielteinen ajattelu on opittu tapa. Aivojen vanhin osa, liskoaivot, on kehittynyt kalkuloimaan uhkia ja vaaroja. Se toimii edelleen niin.

Aivojen hermoradat ovat tottuneet tuottamaan tietynlaisia ajatuksia. Kun tiedostaa, millaista oma sisäinen puhe on, voi oppia puhumaan itselleen kannustavasti.”

Miten itse onnistuit muuttamaan ajattelutapaasi?

”Olen työskennellyt itseni kanssa vuosia ja opetellut kannustamaan itseäni. Olen itse oman hyvinvointini paras asiantuntija. Toiset voivat tukea ja peilata, mutta minä saan itse valita, kuinka itseeni suhtaudun.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 21/2017.