Happamia, sanoi kettu! Mutta eivät niin happamia, jos maltat odottaa ensimmäisiin pakkasiin.
Happamia, sanoi kettu! Mutta eivät niin happamia, jos maltat odottaa ensimmäisiin pakkasiin.

Pihat ja puistot ovat syksyisin pullollaan evästä muillekin kuin linnuille. Tutustu vähemmän käytettyihin marjoihin, niiden parhaaseen poiminta-aikaan ja helppoihin säilöntätapohin.

Pihlajanmarja

Pihlajat notkuvat satoisana vuonna hehkuvan punaisina marjoista. Sato kypsyy syyskuussa ja kestää pitkälle pakkasiin.

Marjojen kirpeys taittuu yöpakkasten jälkeen.

Tuoreet alkusyksyn pihlajanmarjat voi pakastaa ennen käyttöä, jotta niiden maku hieman pehmenee. Marjat voi lisäksi ennen säilöntää ryöpätä kiehuvassa vedessä.

Pihlajanmarjojen karvaus vaihtelee, ja jopa vierekkäisten puiden marjat maistuvat aivan erilaisilta. Kannattaa kokeilla!

Ruusunmarja

Ruusunmarjat kerätään elo-syyskuussa, kun ne ovat kypsiä mutta eivät vielä pehmeitä. Kaikkien ruusujen marjoja voi syödä.

Siemenet on helppo poistaa halkaistuista marjoista lusikalla.

Halkaistut ruusunmarjat voi keittää soseeksi veden ja sokerin kanssa. Sose säilyy umpioiduissa purkeissa tai sen voi pakastaa. 

Marjat voi myös kuivata halkaistuina huoneenlämmössä ritilällä.

Tyrni

Tyrniä viljellään koriste- ja marjapensaina. Luonnonvaraisena se kasvaa Pohjanlahden rannikoilla ja Lounais-Suomessa. Villityrnissä on isot piikit, jotka hankaloittavat marjojen keräämistä. Tyrni kerätään 7–10 päivää marjan värin muuttumisesta kirkkaanoranssiksi.

Marjat ovat parhaimmillaan lokakuussa ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.

Marja-aronia

Aronia kasvaa nopeasti tuuheiksi pensaiksi ja kukkii kauniisti, joten sitä kasvaa usein pensasaitoina ja yleisissä puistoissa.

Sato kypsyy elo-syyskuussa, ja marjat säilyvät hyvinä pitkään. Happamanmakean marjan maku paranee pienten pakkasten jälkeen.

Marja-aronia sopii mehuihin, hyytelöihin, hilloihin ja mausteeksi.

Muista! Älä poimi marjoja autotien vierestä.

Entä mitä kaupunkimarjoista kannattaa tehdä? Tässä parhaat herkut.

Vivi-Ann Sjögrenin pihlajanmarjavispipuuro

Ruusunmarjasose ja ruusunmarjamuffinit

Aronialihapata

Tyrnigraavattu lohi

3 l (1 1/2 kg) mansikoita
1 l (noin 1/2 kg) raparperia pieninä paloina 
1 kg hillosokeria
1dl vettä



---

1. Mittaa kattilaan peratut, puolitetut mansikat, kuoritut raparperipalat ja vesi.

2. Kiehauta seos ja lisää hillosokeri varovasti sekoittaen.

3. Keitä 10 minuuttia keskilämmöllä, nosta kattila liedeltä ja anna jäähtyä välillä sekoittaen. 

4. Kuori pinnalta vaahto ja tölkitä heti. Säilö jäähtyneet purkit viileässä, kuivassa ja pimeässä.

Kiisseli on kevyt ja makea herkku.

Kiisselin pohjaksi voi käyttää mitä tahansa hedelmiä tai marjoja, mitä löydät tuoretiskiltä tai pakastimestasi. Hyödynnä myös mehujen ja tuoremehujen jämät.

 

Tallimestarin kiisseli
5 dl karviaisia, raparperi- tai omenapaloja
8 dl vettä
5 rkl sokeria
Suurus
3 rkl perunajauhoja
2 dl vettä
Lisäksi
4 viipaletta kuivahtanutta hapanleipää
50 g voita
4 rkl sokeria
2 tl kaakaojauhetta
1 dl kermaa

Pilko raparperit tai omenat pieniksi kuutioiksi. Marjat voi halkaista.

Kaada marjat tai hedelmät kattilaan, lisää vettä ja sokeria. Keitä pari minuuttia.

Tee suurus: sekoita perunajauhot veteen ja kaada tasaisena nauhana marjakattilaan, sekoita koko ajan. Anna kiisselin kiehahtaa vain sen verran, että pintaan pulpahtaa pari kuplaa.

Raasta kuiva hapanleipä hienoksi raastinraudalla tai monitoimikoneessa. Paahda leipäraaste voissa pannulla kauniin ruskeaksi. Lisää sokeri ja kaakaojauhe ja jatka paahtamista muutama minuutti niin, että sokeri ja kaakao sulavat.

Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Lusikoi kermavaahtoa kiisselin päälle juuri ennen tarjoilua ja ripottele pinnalle leipämuruja.