TÄTÄ MIETIN. Jämäruuan uudelleenkäyttö on hieno ajatus, mutta aivan helppoa se ei ole.
Kun viimeksi leivoin pullaa, voiteluun käytettyä kananmunaa jäi yli. Määrä oli pieni, pari ruokalusikallista, joten olin huuhtelemassa sitä viemäriin. Ärsyynnyin, koska olin taas kerran huomaamattani heittämässä ruokaa roskiin.
Viemärin sijaan sekoitin munan joukkoon kuivattua oreganoa ja iskin sen lasissa mikroon. Kymmenessä sekunnissa sain leivänpäälle minimunakkaan.
Ruokaa menee meiltä jokaiselta roskiin jopa 30 kiloa vuodessa.
Sen jälkeen googlasin, miten paljon ruokaa menee hukkaan. Tieto järkytti: kun poisheitetyt ruuat tasataan kaikkien suomalaisten kesken, laitamme ruokaa roskiin vuosittain 20–30 kiloa (lähteenä Kuluttajaliitto).
Määrä kertyy leivän- ja juustonkannikoista, riisilusikallisista, puuronjämistä, nahistuneista vihanneksista ja hedelmistä, maitotilkoista, hiutalepussin pohjista, kahvinjämistä… Lista on loputon.
Jämä on hyvä vinkki, mitä syötäisiin seuraavaksi
Kananmunaa olen valitettavasti valuttanut viemäriin useita kertoja, sillä minulle jämäruoka ei ole ollut helppoa ruokaa. Usein jämä tarkoittaa vain paria ruokalusikallista ja tarvitsee siksi ympärilleen kokonaisen uuden ruokalajin raaka-aineet.
Sattumalta jämät ovat silti helpottaneet arkiruokarumbaa. Jämä on nimittäin vinkki siitä, mitä tänään laittaisin ruuaksi.
Mietin, miten yleensä jalostan jämäruokaa ja sain aikaiseksi 15 niksiä. Jutun lopussa voit jatkaa listaa omilla vinkeilläsi.
15 hyväksi todettua jämäruokaniksiä
- Vihanneslaatikkoon nahistuneet juurekset paahdan uunissa kuorineen. Teen juureksista myös sosekeittoa, ja jos sitä jää yli, käytän lopun keiton kasvispihvien pohjana. Jos vihanneslaatikon enemmistönä on porkkanoita, keitän ne soseeksi ja paistan vohveleiksi.
- Nuupahtamaisillaan olevat yrtit siirrän pienissä pusseissa pakkaseen. Ne on helppo hienontaa jäisinä pussin sisällä, ja saan helposti käytettyä esimerkiksi tillistä myös varret. Pakkaseen laitan myös pinaatin ja lehtikaalin, jos ne uhkaavat jäädä käyttämättä.
- Uuniperunan kuoret paistan uunissa saman tien, kun peruna on syöty. Ripottelen pinnalle vain hieman oliiviöljyä ja suolaa.
- Riisipuuron jämät surautan sauvasekoittimella pannaritaikinaan. Kaurapuuron käytän sämpylöihin.
- Keitetyn riisin ja risoton leivon jauheliha- tai lohipiirakkaan voitaikinan sisälle. Saman teen savulohen jämälle. Riisiä paistan myös pannulla ja sekoitan joukkoon vihanneksia. Jos riisiä on jäänyt paljon yli, sekoitan joukkoon valkosipulia, maitoa ja pestoa ja paistan laatikon uunissa uudeksi lisukkeeksi.
- Juustonkannikat hienonnan silppurilla raasteeksi ja pakastan.
- Perunamuussista teen rieskoja. Joskus paistan muussista lettuja.
- Uunimunakas sietää sisäänsä mitä vain: useimmiten viipaloin joukkoon keitetyn perunan, väsyneitä yrttejä, ylikypsää tomaattia ja maitotölkkien loput pisarat. Pinnalle löytyy aina juustoraastetta.
- Jos keitettyjä perunoita on jäänyt yli enemmän, pyöräytän pilkotut perunat pestossa ja paistan joukkoon pekonia.
- Kuivuneen leivän hienonnan korppujauhoksi ja käytän sen lihapullataikinassa.
- Suklaakonvehdit pilkon sokerikakkutaikinan joukkoon ja paistan muffineiksi.
- Ylikypsät tomaatit pilkon uunivuokaan yhdessä valkosipulin kanssa ja paahdan kypsäksi. Sitten soseutan ne sauvasekoittimella kastikkeeksi ja lisään mausteita. Pakastan kastikkeen ja käytän sitä pizzassa ja pastassa.
- Mustuneista banaaneista leivon kakun.
- Kokonaisen kanan kypsennän paistopussissa, jotta saan liemen talteen. Liemestä suurustan spagettikastikkeen.
- Savulohen jämästä pyöritän kalapullia: lisään hiennonnetun kalan joukkoon ruokakermaa, korppujauhoja ja tilliä ja paistan voissa.
Lue myös:
Mikä on sinun jämävinkkisi? Jatka listaa kommenteissa.
Hyviä vinkkejä! Useimmiten kuitenkin ongelmaksi muodostuu ajanpuute - lapsen puurojämät ovat kattilanpohjalla(/lautasella) aamulla kun on jo kiire päiväkotiin ja töihin, ja päivällisen jälkeen lapset pitää laittaa iltatoimille ja nukkumaan ja sitten onkin jo liian poikki kokkaamaan. Tai toisena ongelmana on, että ne ylikypsät tomaatit ja leivänkannikat ovat jo päässeet seuraavalle lahoamisen tasolle kun ne kaapissa havaitsee :-(
Kiinnostava aihe, kiitos!
Minä vältän biojätettä niin, että pyrin laittamaan ruokaa niin, että koko määrä mahdollisesti ylijäävää raaka-ainetta tulee käytetyksi pois. Jos esimerkiksi jotain pääraaka-ainetta, kuten moussakasta munakoisoa, jäisi yli, jaan ainekset kahteen vuokaan, ja syömme toisen vuoallisen seuraavana iltana. Tai jos ohjeessa lukee desi ruokakermaa, laitan yhden purkin, ja haudutan vähän pidempään. Samaten perunoita ei ole ylipäätään tarpeen kuoria. Muusi, lohkot, kuoriperunat, kaikki yhtä hyviä kuoret mukana. Mainitsemasi ylijääneen kananmunan olisin sutinut kokonaan niihin pulliin vähän ronskimmalla otteella.
Minulla päätyy biojätteeseen banaanin ja appelsiinien kuoria ja kahvipusseja. Ja yrttien multaruukkuja. Niitä en osaa hyödyntää.
Asiaan tulee tietysti vähän eri näkökulma, jos rahaa on vähän, ja on tarvetta elää ruokaan käytetyllä rahalla mahdollisimman pitkään. Siinä tilanteessa tekisin pannulla sekoituksen joko kaikesta mahdollisesta, mikä suinkin maun puolesta sopii yhteen tai rääppiäisten taikka buffetin ideaa hyödyntäen, laittaisin ylijääneet jääkaappiin pikku kulhoihin, ja seuraavalla aterialla kattaisin kerralla pöytään kaiken jääkaapista löytyvän.
Viimeisenä paras ideani: Voileipäbaari. Leipien (kylmät tai lämpimät) päälle voi taiteilla jämäruoasta uskomattoman määrän eri päällysteitä, eikä yhtä leipää tarvita välttämättä kuin yksi kappale. Maistuvat illalla teen kanssa, mutta miksei myös iilanistujaisten vieraille. Riippuu, mitä jämää löytyy. Jos leipien ulkonäkö mietityttää, juustoraaste tasoittaa leipiin yhtenäisen ilmeen. Olen myös huomannut, että illan viimeisille vieraille maistuvat aika erikoisetkin yhdistelmät.?
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
