Kun kerrankin pääsimme kahdestaan lomalle ja liikkumaan vaivattomasti ilman, että pitää pelätä jonkun tippuvan kallionkielekkeeltä alas (tai no pelkäsin minä hieman tuon toisen puolesta ;) Päätettiin ottaa lomasta kaikki irti.

Juosten, kävellen, patikoiden ja meloen. Kuulostaa melko "tervehenkiseltä" ja sitä se meidän loma pääosin olikin, unohtamatta tietty kaikkia ahvenanmaan herkkuja ja Stallhagenin olutpanimossa vierailua..

Niin sitä vain on ajat muuttuneet, että festareiden sijaan me suuntasimme tuhat kertaa mieluummin merelle melomaan. Parasta oli vetää lenkkarit ja "lökävaatteet" ylle ja haistattaa tuon taivaalliset omalle peilikuvalle. Aamulla herättiin aikaisin, että ehtii käydä muutaman patikointireissun ja oikein jäi harmittamaan, että Märketin majakkaretki ei vielä tällä kertaa onnistunut säiden vuoksi. Uskon silti vakaasti, että Märket vielä odottaa meitä ja pääsemme kokemaan sen joskus. Toivon ainakin tuhannesti niin, sillä paikasta olen kuullut niin paljon hyvää ja se turkoosin meren seassa kimmeltävä valkoinen majakka näyttää postikorttimaisen kutsuvalta kaikissa kuvissa. 

Kaksi retkeä näistä Ahvenanmaalla koetuista oli kuitenkin ylitse muiden; 
Getan vaellus ja melontaretki. Ahvenanmaalla kiertää monta merkittyä patikointiretkeä ja niistä kattavan reitit löytää täältä. Getan jylhällä vuorella on kuitenkin aivan omanlainen luonto verrattuna muuhun Ahvenanmaahan. Täällä kannattaa ehdottomasti ainakin pistäytyä huipulle autolla ajaen Soltunaan, vaikkei kävelyretki innostaisikaan. Huipulta lähtevä 5 km vaelluslenkki on suhteellisen vaativa korkeuserojen takia, mutta joka askeleen arvoinen.  Reitti johtaa kallioiden luolille ja vaellusretken aikana voi palata ajassa taaksepäin.  

Reitti lähtee Soltunan kahvilan luota, jossa saatiin täytettyä termarit muutaman kahvikupin hintaan.  Kahvilasta saatu kartta kädessä ja reppu selässä lähdettiin reissuun auringonpaisteen saattelemana. Huomattiin heti, että reitti on hyvin viitoitettu ja täynnä nähtävää- "mikä ihmeen kivipelto tuolla on? huudahduksen jälkeen.." Reitillä voi kokea luonnon samanlaisena, kuin tuhansia vuosia sitten; kivipellot, laajat jääkauden aikojen muovaavat luonnon "amfiteatterit" kallioissa ja isot kivenlohkareet.  Täällä vähän pelkäsin- sillä kiipeilystä innostunut mr. Lehto oli jo kapuamassa pitkin kallioiden seiniä ja mietin mielessäni hätäpuhelun koordinaatteja..

Olin niin onnellinen, kun päästiin lopulta polun puoleenväliin, merenrantaan ja kallionkukkulan päälle istumaan. Juuri poimitut mustikat toisessa kädessä, kahvikuppi toisessa- edessä mitä mahtavimmat näkymät.  Alaspäin tullessa sitä kuljettiin hitaasti valokuvaillen ja nautiskellen, mutta ylöspäin mentäessä tahti olikin toinen.  Kamera unohtui reppuun ja koko matka melkein juostiin ylös asti kuntoilumielessä. Perille saapuessa oli voittajafiilis ylhäällä Getan maisemissa. Jokaisen askeleen arvoinen reitti ja mitkä näkymät! Oli luksusta mennä retken jälkeen Stallhagenin olutpanimon lounaalle. Vaihtaa puhtaat vaatteet ja päästä Brobacka gästhemiin nukkumaan. 

Melonta kuuluu meidän kummankin suosikkilajeihin ja viimeisenä iltana pääsimme lähtemään pienelle melontaretkelle merelle- kiitos SGU (Baddelboden). Järvellä ja inkkarikanootilla melomienen on kuitenkin ihan oma juttunsa verrattuna tähän ja Ahvenanmaan luonto ainutlaatuinen mereltä käsin. Maarianhaminassa oleva Baddelboden vuokraa kajakkeja ja subbilautoja & järjestää kursseja. Koska päivä oli sateinen, lähdimme retkelle vasta iltapäivällä ja pakattiin tavarat kanoottisäkkeihin. 

Melottiin kaksikolla ja ihailtiin reitillä Ahvenanmaalaista maalaismaisemaa, luontoa ja meren kohinaa. Kajakissa ollessa sitä on melkein yhtä veden kanssa- ilman mitään ylimääräisiä vempaimia. Nautin täydellä sydämellä meren rauhasta ja aalloista, ilman kiirettä yhtään mihinkään. Kunnes toinen huusi; "mikä ihme tuo on?" Kiljahdin ja hyppäsin paikallani hieman, sillä jättiläismäinen lintu liitää lehahti pään vierestä. Vasta pienen hetken päästä ymmärsin, että lentävä otus oli merikotka. Ei ihan jokapäiväinen näky kuitenkaan. Rantauduttiin sopivan näköiselle kalliolle ja pienen paussin jälkeen lähdettiin lipumaan takaisin kohti satamaa. Onnellisina ja ihmeissään kaikesta kokemasta Ahvenanmaalla. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Anni Lehto on intohimoinen DIY-ideoiden toteuttaja ja ammatiltaan kädentaitojen ohjaaja. Huvikumpu-blogista löydät ideat suloisimpiin juhliin, leivontaan ja koristeluun. Kesällä pihan keittiöpuutarha herää eloon ja pihan lettuliiterissä valmistuvat parhaat herkut! Välillä blogissa piipahdetaan sisustuspuodeissa, reissuilla ja käsityötapahtumissa. Huvikummussa asustaa myös remppataitoinen mies, kolme lasta, Lilli-kissa ja Ransu-koira. 

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiinBloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012

Instagram