Olen "kesäihminen" viimeiseen asti. Rakastan aurinkoa, valoa ja lämpöä. Kesällä herään henkiin ja olen energinen, iloinen ja avoimempi. Saan aikaan paljon ja jaksan tehdä asioita vaikka kuinka myöhään- olen elossa pitkän talven jälkeen. Ja sitten syksyllä... Ensimmäiset syksyn merkitkin saavat jo haukkomaan henkeä. Taidan suorastaan pelätä pimeää. Sillä mitä lähemmäs syyskuuta mennään, mietin miten saisin "purkitettua" aurinkoa ja lämpöä talven varalle edes hiukan. Miten sitä samaa pohjatonta energiaa saisi talveksi? Melkein meinasi itku päästä, kun katselin tätä viikko sitten otettua valokuvaa. Kello on siinä jo yhdeksän illalla ja vielä oli noin lämmin. Taisi olla tämän kesän viimeinen lämmin ilta.

Huomaan selaavani ihan "vahingossa" etelän lomia netissä, miettiväni miten voitaisiin koko joukolla karata johonkin lämpimään. Silti KOITAN asennoitua ihan tosissaan positiivisesti ja etsiä niitä syksyn mukavia asioita; kynttilöitä, teehetkiä ja kirjan lukemista hämärän hyssyssä. Lyhtyjen loistetta lämpimissä illoissa ja lenkkejä raikkaassa syysillassa. Koitan olla järkevä, suhtautua lempeästi tulevaan syksyyn ja pimeyteen. Mutta ihan vielä se ei onnistu, haluaisin kömpiä vilttien alle piiloon.

Saattaisin tarvita tällä hetkellä tuekseni maailman parhaimman elämäntaitovalmentajan tai organisaattorin, joka opastaisi kädestä pitäen lasten harrastuksiin ja päiväkoteihin viemisissä, ruokahuollossa ja syysvaatetuksessa. Sillä siitä huolettomasta kesästä kestää aikansa siirtyä tähän uuteen- kellon kanssa elettävään. Mikään selviytymisopaskaan ei silti tunnu auttavan tässä "kriisissä", kun tietää seuraavan kerran auringon lämmittävän meitä ehkä vasta toukokuussa. Ellei sitten se lottovoitto..

Lottovoiton sijasta saatiin syysflunssa! :D Sen saaminen taitaa kuitenkin olla lapsiperheessä näin päiväkotien ja kerhojen aikaan yleisempää. Saattaa se flunssa olla myös seurausta viikonlopun ihan liian mukavista synttärijuhlista ja venetsialaisista. Kun oli ihan pakko vielä hellemekko päällä humpsuttaa kylmässä illassa yömyöhään. Raastettua inkivääriä, ruusunterälehtiä, ahomansikan lehtiä ja kuusenkerkkäsiirappia teessä- josko saataisiin niillä flunssa pian karkoitettua pois. Hieman syksyistä iloista tunnelmaa ja arki taas järjestykseen.

Kesälle on ehkä ihan tosissaan heitettävä jo hyvästit, vaikka ei millään haluaisi. Tervetuloa syyskuu, yritän opetella suhtautumaan sinuun lempeästi. 

Kommentit (6)

Mia / Willa Olivia

Syvä huokaus... kuin minun suusta sanottu. Aivan samoja ajatuksia pyörittelen eilen mökin terassilla ennen kotiinlähtöä. Sanoinkin miehelleni, että enkö voi jäädä sinne. Ikäänkuin se kesä pysyisi siellä  ;)

Jankku

No mutta lämmittäähän aurinko meitä jo ennen toukokuuta: helmi-maaliskuun hangilla jo mukavasti! Vaan kyllähän sinne pitkä ja pimeä tie on, koitetaan selvitä..

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Anni Lehto on intohimoinen DIY-ideoiden toteuttaja ja ammatiltaan kädentaitojen ohjaaja. Huvikumpu-blogista löydät ideat suloisimpiin juhliin, leivontaan ja koristeluun. Kesällä pihan keittiöpuutarha herää eloon ja pihan lettuliiterissä valmistuvat parhaat herkut! Välillä blogissa piipahdetaan sisustuspuodeissa, reissuilla ja käsityötapahtumissa. Huvikummussa asustaa myös remppataitoinen mies, kolme lasta, Lilli-kissa ja Ransu-koira. 

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiinBloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012

Instagram