Kirjoitukset avainsanalla vanhemmuus

Syksy tulee, oletko valmis? Pieni selviytymisopas on tarpeen

31.8.2015 klo 15:51

Olen "kesäihminen" viimeiseen asti. Rakastan aurinkoa, valoa ja lämpöä. Kesällä herään henkiin ja olen energinen, iloinen ja avoimempi. Saan aikaan paljon ja jaksan tehdä asioita vaikka kuinka myöhään- olen elossa pitkän talven jälkeen. Ja sitten syksyllä... Ensimmäiset syksyn merkitkin saavat jo haukkomaan henkeä. Taidan suorastaan pelätä pimeää. Sillä mitä lähemmäs syyskuuta mennään, mietin miten saisin "purkitettua" aurinkoa ja lämpöä talven varalle edes hiukan. Miten sitä samaa pohjatonta energiaa saisi talveksi? Melkein meinasi itku päästä, kun katselin tätä viikko sitten otettua valokuvaa. Kello on siinä jo yhdeksän illalla ja vielä oli noin lämmin. Taisi olla tämän kesän viimeinen lämmin ilta.

Huomaan selaavani ihan "vahingossa" etelän lomia netissä, miettiväni miten voitaisiin koko joukolla karata johonkin lämpimään. Silti KOITAN asennoitua ihan tosissaan positiivisesti ja etsiä niitä syksyn mukavia asioita; kynttilöitä, teehetkiä ja kirjan lukemista hämärän hyssyssä. Lyhtyjen loistetta lämpimissä illoissa ja lenkkejä raikkaassa syysillassa. Koitan olla järkevä, suhtautua lempeästi tulevaan syksyyn ja pimeyteen. Mutta ihan vielä se ei onnistu, haluaisin kömpiä vilttien alle piiloon.

Saattaisin tarvita tällä hetkellä tuekseni maailman parhaimman elämäntaitovalmentajan tai organisaattorin, joka opastaisi kädestä pitäen lasten harrastuksiin ja päiväkoteihin viemisissä, ruokahuollossa ja syysvaatetuksessa. Sillä siitä huolettomasta kesästä kestää aikansa siirtyä tähän uuteen- kellon kanssa elettävään. Mikään selviytymisopaskaan ei silti tunnu auttavan tässä "kriisissä", kun tietää seuraavan kerran auringon lämmittävän meitä ehkä vasta toukokuussa. Ellei sitten se lottovoitto..

Lottovoiton sijasta saatiin syysflunssa! :D Sen saaminen taitaa kuitenkin olla lapsiperheessä näin päiväkotien ja kerhojen aikaan yleisempää. Saattaa se flunssa olla myös seurausta viikonlopun ihan liian mukavista synttärijuhlista ja venetsialaisista. Kun oli ihan pakko vielä hellemekko päällä humpsuttaa kylmässä illassa yömyöhään. Raastettua inkivääriä, ruusunterälehtiä, ahomansikan lehtiä ja kuusenkerkkäsiirappia teessä- josko saataisiin niillä flunssa pian karkoitettua pois. Hieman syksyistä iloista tunnelmaa ja arki taas järjestykseen.

Kesälle on ehkä ihan tosissaan heitettävä jo hyvästit, vaikka ei millään haluaisi. Tervetuloa syyskuu, yritän opetella suhtautumaan sinuun lempeästi.

vanhemmuus

Kommentit (6)

Mia / Willa Olivia

1/6 |

klo 16:55 | 31.8.2015

Syvä huokaus... kuin minun suusta sanottu. Aivan samoja ajatuksia pyörittelen eilen mökin terassilla ennen kotiinlähtöä. Sanoinkin miehelleni, että enkö voi jäädä sinne. Ikäänkuin se kesä pysyisi siellä ;)

Ilmoita asiattomaksi

Anni-Maria Lehto

Liittynyt8.1.2014

2/6 |

klo 19:40 | 6.9.2015

Eikö vaan.. Jotenkin tänä kesänä tuli erityisen vahvana tuo ajatus. Tuli niin "yllättäen"! :)

Oma blogini: kodinkuvalehti.fi/ruususuu
Somessa: Instagram : Facebook : Blogipolku :
Anni Lehto

Ilmoita asiattomaksi

Katja - Tässä ja Nyt

3/6 |

klo 20:23 | 31.8.2015

Täälläkin yksi kesän rakastaja ja lottovoiton haaveilija :)

http://aarrekarttani.blogspot.fi/

Ilmoita asiattomaksi

Anni-Maria Lehto

Liittynyt8.1.2014

4/6 |

klo 19:43 | 6.9.2015

Hih! Hyvä että muitakin on! :D

Oma blogini: kodinkuvalehti.fi/ruususuu
Somessa: Instagram : Facebook : Blogipolku :
Anni Lehto

Ilmoita asiattomaksi

Jankku

5/6 |

klo 23:03 | 3.9.2015

No mutta lämmittäähän aurinko meitä jo ennen toukokuuta: helmi-maaliskuun hangilla jo mukavasti! Vaan kyllähän sinne pitkä ja pimeä tie on, koitetaan selvitä..

Ilmoita asiattomaksi

Anni-Maria Lehto

Liittynyt8.1.2014

6/6 |

klo 19:38 | 6.9.2015

Niinpä! :) Toivotaan, että pian sitten lämmittelee!

Oma blogini: kodinkuvalehti.fi/ruususuu
Somessa: Instagram : Facebook : Blogipolku :
Anni Lehto

Ilmoita asiattomaksi

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ruususuu ja Huvikumpu

Jokaisella on syytä juhlaan, numeroihin tai saavutuksiin katsomatta

klo 19:00 | 29.5.2015

"Ei se, miltä me näytämme, eikä se, mitä me aikaan saamme, merkitse sen rinnalla mitään, mitä me olemme toinen toisillemme."

Onnea jokainen valmistunut ja koulunsa lopettanut tai ammattiinsa valmistunut. Ja myös koulunsa keskeyttänyt, joka valitsi toisenlaisen suunnan kulkea. Kevään juhlien aika on jokaisella, numeroihin tai saavutuksiin katsomatta. Jokainen tie on ainutlaatuinen ja jokaisella lapsella on oma paikkansa maailmassa. Täydellistä ei ole olemassakaan, pienessä kiukkuisessa uhmaikäisessä sitä rakkautta vasta riittääkin. Rakkautta näyttää uhmansa kaikista tärkeimpiä kohtaan!

Näistä "täydellisistä" kuvista huolimatta, tänäänkin on pyyhitty tahmaisia tassuja, lohdutettu uhmaikäisiä ja erotettu sisaruksia riitelemästä. Sekä tirautettu muutama kyynel siitä syystä, että aika menee liian lujaa ja kevätvirren aika on taas! Todistusten ja stipendien sijaan sain kukkia omasta kukkapenkistä, enkä raaskinut torua, vaikka joukossa oli "muutama" varta vasten pihaan istutettukin.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Onnea jokaiselle, pidetään toisistamme huolta!

Kommentit (2)

3Ihmettä

1/2 |

klo 1:25 | 30.5.2015

Artikkelin otsikossa aivan mahtava ääneensanomisen totuus nyt, kun taas jokapaikassa hehkuetaan kevään ylioppilaita. Ensinnäkin. Suomi on jäänyt pykimään 40-50-luvulle, jolloin alleviivattiin ylioppilaan mainetta ja saavutuksia (koko termi pitäisi mielestäni poistaa= pelkästään nolo).

Samaan aikaan kun valmistuu ylioppilaita "ei-mihinkään" (enkä tarkoita loukata, tämä on vain faktaa) - valmistuu automekaanikkoja, eläintenhoitajia, koulunkäyntiavustajia ym.ym loputon määrä ihmisiä erilaisiin ammatteihin, osaamisiin, erityisaloihin. Ja kuten artikkelissa hienosti sanottiin - nekin, ketkä keskeyttivät ja valisivat elämässä toisen suunnan - ovat oikeutettuja juhlaan.

Voikukat, päivänkakkarat ja villit lubiinit ovat kaikkein aidoimpia välittämisen osoituksia:)

Ilmoita asiattomaksi

Kiinnostava aihe

2/2 |

klo 5:29 | 31.5.2015

Niin... ylioppilas... Minusta itsestäni (7,5-oppilaasta) oli hienoa valmistua ylioppilaaksi. Ja olin ylpeä, kun tyttärenikin valmistui (piiitkän kamppailun jälkeen). Ei se niinkään ollut se, että tuli ylioppilaaksi, vaan se että saavutti haluamansa tavoitteen :0).

Sitten en päässyt opiskelmaan sinne minne halusin. Olin töissä discon lippukassassa, lääninhallituksen toimistossa, markkinatutkimusfirmassa, ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston kirjaamossa... Sitten hain Hankeniin. Pääsin. Plussaa sai tuökokemuksesta. Yhdestä sisäänpääsytentistä selvisin hienosti, sen takia että olin ollut töissä ulkoministeriössä. Opiskelin pääaineenani markkinointia (sen takia, että halusin alun alkaen töihin mainostoimistoon). Hain moneen. Aina oli vastassa: "Kun sulla ei ole kokemusta mainostoimistosta". Monen yrityksen jälkeen pääsin töihin Turkama & Kumpp.-toimistoon (tarina siitä on piiiitkä, mutta sain huippupaikan myös sen takia, että osaan hyvin ruotsia :0). Minulla ei ollut tippaakaan hyötyä ekonomi-koulutuksestani. Opin kaiken mainonnasta ja hitsin paljon markkinoinnista työn kautta!

Eräänä kesänä ennen Hanken-opintojen aikaan tuurasin siivojaa eräällä tehtaalla. Siivotessani miesten saniteettitiloja +30-asteen helteessä, aloin funtisia siivojaan hommaa ihan eri kantilta kuin ennen. Monta vuotta myöhemmin olin markkinointisuunnittelijana isossa yrityksessä, kun siivojat menivät lakkoon. Ei mennyt montaa päivää, kun iso toimistomme oli aika karmeassa kunnossa... You see the point!

Joka päivä ajattelen näitä ei-ylioppilaita, jotka tekevät hienoa työtä sen eteen, että meidän kaikkien elämä sujuu mukavasti: Siivoojat, bussikuskit, posteljoonit, huoltomiehet, kauppojen kassat... Lista on loputon. - ARVOSTAKAA HEITÄ!

Lopuksi pieni tarina: Minulla oli ystävätär, jonka elämä alkoi sotalapsuudella. Vaikka mitä ongelmia paluussa Suomeen. Kävi vain kansakoulun. Mutta hän raivasi tiensä pienyrittäjäksi. Pystyi niillä rahoilla ostamaan itselleen oman asunnon. Ja mökin Hvitträskin rannalta (joka tontteineen on nyt varmaan n. 1 miljoonan euron arvoinen). Istuimme monia iltoja yhdessä jutellen vaikka mistä. Keskustellesamme koulutuksesta, hän oli aina haukkui ylioppilaiden hehkutusta ja muuta "korkempaa" koulutusta. Ei auttanut se, että sanoin että hän on ollut menestyneempi kuin minä (ekonomi). Hänellä ei ole tippaakaan huolta miten tulee toimeen taloudellisesti. Minulla on...

Halauksin. Ria

Ilmoita asiattomaksi

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Ruususuu ja Huvikumpu

Luopumisen tuska ja elämisen onni

klo 21:58 | 27.5.2015

Riemua, onnea ja elämän isoja tapahtumia!

Lapsi käveli unenpöpperöisenä vastaan rapuissa, eikä saanut sanaakaan suustaan sanottua. Valtava innostus loisti silmissä ja kädet täristen tyttö piteli jotain pientä käsissään. Kunnes sai lopulta innostuksen keskeltä ison uutisen kerrottua; "Kuului vain klonks ja sitten se tippui, se hammmas tippui vaikka oon vasta viisi". Kaappasin tytön syliin ja onnittelin, ilmassa oli suuremmankin juhlan tuntua!

Toinen hyppi riemusta kiljahdellen ja juoksi kertomaan uutisen koko muullekin perheelle. Niin, olihan se meille vanhemmillekin jonkunlainen järkytys, johon ei ollut osannut varautua. Hammashan se vaan on, mutta muistuttaa pelottavasti ajan kulusta ja juoksusta. Muistuttaa siitä, kuinka niitä ensimmäisiä hampaita odotettiin suurella jännityksellä ja nyt ne jo lähtevät kohinalla. Kuinka se huominen on jo kulman takana, vaikkei sitä millään lailla odottaisikaan.

Tavallaan pieni luopumisen tuska viilsi lävitse, vaikka mieletön onni ja tyytyväisyys olikin päälimmäisenä mielessä. Siinä se pieni harvahammas hymyili multasäkkien päällä puutarhahommissa, rakkaudella ja lämmöllä kasvatettu. Toivottavasti se osaa ja jaksaa kantaa itseään kovissakin myrskyissä, eikä taivu pieneen tuulenpuuskaan.

Kantaa tuon hymynsä läpi elämän ja loistaa niin kuin hangon aurinko, vaikka kaikki hampaat lähtisivätkin vielä jonain päivänä suusta!

Psst. tehtiin me jotain puutarhahommiakin yhdessä, toivotaan että nuo tänä vuonna kasvaisivat edes jonkunlaisiksi ja saataisiin jotain pureskeltavaa myös ruokapöytään..

vanhemmuus

Ruususuu ja Huvikumpu

Mitä tehdä sairastuvalla lasten kanssa?

klo 16:18 | 24.3.2015

Mielikuvitus ja luovuus on koetuksilla, kun sairaspäivät venyvät sisätiloissa

Meidän mahatautiputki on venynyt, mutta viikonlopun synttärisankari sai vuoteeseen kuitenkin prinsessakohtelua. Aamupalaksi ihan itse tehtyä hedelmäkakkua ja gefilusmehua- tadaaa! Kummatikin lapset olivat todella innoissaan, ihan tavallisesta päärynästä, vesimeloonista ja hedelmistä. Koko kakku katosi hetkessä lasten suihin, pitää ilmeisesti tällaisia erityisiä herkkukakkuja tehdä useammin!

Mielikuvitus on ollut koetuksilla, kun on vietetty monta päivää sisätiloissa. Onneksi lapset ovat luonnostaan luovia ja meidän koko olohuone on mm. muuttunut yhdeksi isoksi bungalowiksi. Ja pahin taitaa olla nyt onneksi takanapäin ja tänään päästään jo "karanteenista" takaisin ihmisten ilmoille. Voi huokaista helpotuksesta, että onneksi ei kuitenkaan mahatautia vakavampaa.

Mitä siis tehdä lasten kanssa sairastuvalla? Tulin tulokseen, että ei aina tarvitse keksiä ohjelmaa. Välillä voi tylsistyä ja ne lasten itse keksimät leikit on parhaita ja kummasti sitä tekemistä kotona aina lopulta löytyy. Luovuus kasvaa ja muutamasta kasasta tyynyjä sekä peittoja saa ihanan leikin. Majassa voi vaikka suputella salaisuuksia koiralle, joka ei ehkä ole ihan niin innoissaan kaikesta hössötyksestä! :)

Pienet taimet kohottelevat kohti aurikoa, ihan niin kuin mekin! :) Täältä taas tullaan!

Seuraa

Anni Lehto on intohimoinen DIY-ideoiden toteuttaja ja ammatiltaan kädentaitojen ohjaaja. Huvikumpu-blogista löydät ideat suloisimpiin juhliin, leivontaan ja koristeluun. Kesällä pihan keittiöpuutarha herää eloon ja pihan lettuliiterissä valmistuvat parhaat herkut! Välillä blogissa piipahdetaan sisustuspuodeissa, reissuilla ja käsityötapahtumissa.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Kirjoitukset avainsanalla vanhemmuus

Kommentit (6)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Blogiarkisto

Kategoriat

Lue myös

{ Elämäni aakkoset 2.0 }

{ Pitääkö kaiken aina muuttua? }

{ Koko kevät - eli helmi- maalis huhti - ja toukokuu kuvina }

Askarteluideoita lapsille ja aikuisille kotiin - materiaalit löydät ruokakaapista!

Tee itse helpot istutuspotit kevään taimille. Kasvata istutuspotissa rairuoho pääsiäiseksi ja taimet kesäksi

Säilyketölkeistä tehdyt yrttipurkit taimille

Suosituimmat

Tapahtumat